Pandadiplomatia ei ole Kiinassa uusi keksintö, sen historia ulottuu yli 1 300 vuoden taakse. Keisarinnaksi noussut entinen jalkavaimo Wu Zetian lahjoitti 600- ja 700-luvun taitteessa Japanille kaksi isopandaa.
Puhemies Mao ja kommunistit jatkoivat perinnettä menestyksekkäästi: Kiina lahjoitti ulkomaille 23 isopandaa vuosina 1958–1982. Kun Richard Nixonin valtiovierailu vuonna 1972 sulatti jään Yhdysvaltain ja Kiinan suhteista, sai Washingtonin eläintarha lahjaksi isopandat Hsing Hsingin ja Ling Lingin. Kaksi vuotta myöhemmin Britanniaan saapui kaksi yhtä karvaista suurlähettilästä: Chia Chia ja Ching-Ching.
Pandat ovat osa Kiinan ulkopolitiikan työkalupakkia. Ne ovat soft poweria: tapa palkita ystävällismielisiä maita ja hankkia Kiinalle myönteistä julkisuutta. Söpöt jättiläiset ovat Kiinan ystävälliset kasvot maailmalle. Niitä saavat maat, joihin Kiinan johto luottaa. Pandat eivät lähtökohtaisesti ole kiristyskeino: niitä ei kotiuteta ilman todella vakavaa välirikkoa. Kotiuttaminen olisi kova tappio myös Kiinalle.
”Kiina on autoritaarinen yksipuoluemaa, joka hoitaa ulkosuhteitaan myös kovin keinoin.
Pandojen valtava pr-arvo nähtiin Euroopassa viime kesänä, kun Berliinin eläintarhaan tuotiin kaksi isopandaa. Liittokansleri Angela Merkel ja Kiinan presidentti Xi Jinping avasivat niiden uuden pandatalon yhdessä. Saksan mediassa ei tuolloin juuri keskusteltu muusta kuin pandoista, vaikka Xin vierailun yhteydessä olisi voitu nostaa esiin paljon ikävämpiä teemoja: kaupan esteet, kuolemantuomiot ja mielipidevangit hyvinä esimerkkeinä.
Pandojen tulo torstaina Suomeen kertoo siitä, että suhteemme Kiinaan ovat hyvässä kunnossa. Saman viestin antoi presidentti Xin harvinainen valtiovierailu viime vuoden keväällä: globaali mahtimies halusi kunnioittaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Sopimus pandojen tulosta allekirjoitettiin vierailun aikana. Hyvien suhteiden avulla Suomi voi puolestaan vaikuttaa ja käydä vuoropuhelua Kiinan kanssa myös vaikeista asioista, kuten ihmisoikeuksista.
Pandojen ei silti pidä antaa liiaksi hämärtää kuvaa Kiinasta. Kiina on autoritaarinen yksipuoluemaa, joka hoitaa ulkosuhteitaan paitsi pehmein myös kovin keinoin. Kiinan tavoite on nousta maailman johtavaksi supervallaksi. Kiina on jo hankkinut paljon vaikutusvaltaa tekemällä strategisia sijoituksia mm. Eurooppaan ja Afrikkaan.
Kiina satsaa valtavasti asevoimiensa kehittämiseen. Merivoimien modernisointi antaa sille Tyynenmeren alueella entistä paremmat kyvyt harjoittaa aggressiivista voimapolitiikkaa muun muassa alueensa laajentamiseksi kiistellyille saariryhmille.
”Pandat ovat herkkiä ja arvaamattomia.
Suomessa pandojen tuloa ei juuri ole arvosteltu muuten kuin niiden tuomien suurten taloudellisten riskien suhteen. Ähtäriä pidetään liian syrjäisenä kotina pariskunnalle. Lähellä lienee vain yksi merkittävä matkailukohde, joka hyötyy pandahypetyksestä: Tuurin kyläkauppa.
Ähtärin eläinpuisto ei ole kertonut tarkkoja lukuja 15 vuoden vuokrasopimuksen ja pandojen ylläpidon hinnasta, mutta kustannusten on julkisuudessa laskettu nousevan yli miljoonaan euroon vuositasolla. Pandatalo maksoi yli kahdeksan miljoonaa euroa. Sijoitusten katteeksi eläinpuiston arvioidaan tarvitsevan 100 000 lisäkävijää vuodessa. Eläinpuisto itse pitää tavoitetta realistisena.
Pandat ovat herkkiä ja arvaamattomia. Lontoon Chia Chia ja Ching-Ching eivät toiveista huolimatta tuottaneet pentuja, eivätkä myöskään hurjia kävijämääriä. Eläintarha joutui lopulta keräämään yleisöltä rahaa kuluihinsa. Jos huonosti käy, Ähtäriä uhkaa sama kohtalo kun alkuhuuma Lumista ja Pyrystä haihtuu.