Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Putinin Venäjällä muuttuu vain historia

Julkaistu:

Pääkirjoitus: Lavrov ei ehkä tiennytkään sitä, mikä on hänen päämiehensä Putinin tämänhetkinen näkemys talvisodasta.
Talvisodan tapahtumat ovat niin olennainen osa Neuvostoliiton historiaa, että Venäjän nykyhallinnon kokeneimpiin tekijöihin kuuluva ulkoministeri Sergei Lavrov ei yksinkertaisesti voi olla tietämättä tarkasti, kuinka sota Suomea vastaan sai alkunsa.

Tästä huolimatta Lavrov kieltäytyi maanantaina Moskovassa vastaamasta suorasanaisesti Ilta-Sanomien kysymykseen, jossa kiinnitettiin huomiota Venäjän mediassa esiintyneisiin valheellisiin talvisotaväitteisiin.

Venäjä perustelee nykyisin monia toimiaan nimenomaan historian tapahtumien antamalla oikeutuksella. Presidentti Vladimir Putinin käskystä myös maan oppilaitoksia varten ollaan laatimassa yhtä ja yhtenäistä historiankirjasarjaa, jotta kaikki venäläislapset saisivat varmasti saman käsityksen historian tapahtumista.

Juuri tämän vuoksi Venäjän valtiollisessa mediassa esiintyvät talvisotavääristelyt ovat paljon vakavampi asia kuin moni suomalainen tulee ehkä ajatelleeksi. Halutessaan Kreml pystyisi nimittäin saamaan hallitsemiinsa tiedotusvälineisiin läpi yhden ja selkeän näkemyksen myös talvisodan alkamisesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Venäjän nykyhallinnon talvisotanäkemyksellä on merkitystä Venäjän ja Suomen suhteille, sillä tietyssä mielessä talvisota on se pohja, josta nykyisetkin suhteet ponnistavat. Siksi IS olisikin halunnut kuulla Lavrovin suulla Venäjän ulkoministeriöltä selkeän kannan siihen, kuka ampui niin sanotut Mainilan laukaukset ja kuka aloitti talvisodan vuonna 1939.

Lavrov ei kuitenkaan suostunut vastaamaan kysymykseen, vaan ehdotteli Suomelle jopa talvisotaan liittyvän historiakomission perustamista ja kehotti historioitsijoita ottamaan selvää asiasta.

– Jos me nyt menemme siihen suuntaan, että diplomaatit alkavat väitellä siitä, kuka ryhtyi ampumaan ensimmäisenä 70 tai 80 vuotta sitten, niin minusta tuntuu, että me toimimme väärin. Historioitsijoiden täytyy harrastaa sitä, ilman muuta, Lavrov sanoi.

Lavrovin vastaamattomuus kertoo todennäköisesti siitä, ettei hän osannut odottaa kysymystä eikä ehkä tiennytkään sitä, mikä on hänen päämiehensä Putinin tämänhetkinen näkemys talvisodasta. Niinpä Lavrov pelasi varman päälle eikä antanut suoraa vastausta suuntaan eikä toiseen.

Samalla Lavrov tuli kuitenkin vahvistaneeksi vaikutelmaa siitä, että nykyisin Venäjällä muuttuu vain historia. Toisin sanoen siis se, kuinka historian tapahtumat halutaan kulloinkin esittää niin, että niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä Putinin hallintoklaanille.

Hallitsemalla menneisyyttään Putinin Venäjä yrittää hallita myös nykyisyyttään ja tulevaisuuttaan. Venäläiseen menneisyydenhallintaan ei kuulu kuitenkaan oman maan hallinnon tekemien virheiden avoin selvittely ja tunnustaminen, kuten esimerkiksi Saksassa on tehty.

Talvisodan syttymistä edelsi Neuvostoliiton ja Saksan solmima Molotov-Ribbentropin sopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi ja Baltian maat laskettiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.

Putin itse kritisoi Molotov-Ribbentropin sopimusta esimerkiksi vielä vuonna 2009. Hän kirjoitti tuolloin puolalaisessa Gazeta Wyborcza -lehdessä, että ”sopimus ansaitsee täyden tuomion”.

Vuonna 2015 Putin oli kuitenkin jo muuttanut mieltään. Tuolloin hän herätti huomiota kuvailemalla Molotov-Ribbentrop-sopimuksen olleen ”välttämätön Neuvostoliiton turvallisuuden varmistamiseksi”.

Ellei taivas putoa niskaan, Venäjä valitsee maaliskuussa Putinin neljännelle presidenttikaudelleen. Jossain vaiheessa sen jälkeen suomalaistoimittajille tarjoutuneekin tilaisuus kysyä Putinilta, mikä on hänen nykyinen totuutensa talvisodasta.