Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Balkanin kuusikko on EU:lle ongelma

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Euroopan unionin entinen ulkosuhteiden komissaari Chris Patten sanoi aikoinaan kyynisesti:

– Ongelma kaikkien Balkanin maiden suhteen on se, että ne ovat tekevinään sen mitä me pyydämme, ja me olemme uskovinamme niitä.

Tylyä puhetta, jossa oli paljon totta. Nyt on hyvä hetki kysyä, ovatko asiat ratkaisevasti muuttuneet Pattenin päivistä. EU:n komissio ja puheenjohtajamaa Bulgaria ovat nimittäin vauhdittamassa jäsenyysneuvotteluja käyvien Serbian ja Montenegron liittymistä unioniin ja tasoittamassa myös Albanian, Makedonian, Kosovon ja Bosnian integraatiotietä. Juhliin ei silti ole vielä mitään syytä.

Länsi-Balkanin kuusikosta pisimmällä jäsenyysputkessa on Montenegro, jonka neuvottelut ovat edistyneet selvästi paremmin kuin Serbian. Albania ja Makedonia puolestaan ovat ehdokasmaita ja siten jo odotushuoneessa. Bosnia ja Kosovo ovat mahdollisia tulevia hakijamaita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

EUobserver-lehti julkaisi hiljattain otteita komission strategiapaperin luonnoksesta, joka linjaa unionin laajentumista Länsi-Balkanille. Nyt puhutaan jo aikataulusta: Serbian ja Montenegron pitäisi paperin mukaan olla valmiita jäsenyyteen vuoteen 2025 mennessä.

Uusi strategia kertoo suunnanmuutoksesta Berlaymontissa. Jean-Claude Juncker otti vuonna 2014 kannan, jonka mukaan EU ei laajene ainakaan hänen viisivuotisella virkakaudellaan.

 

Unionia ei enää nähdä onnelana ja raha-automaattina, johon liittyminen ratkaisisi kaikki ongelmat.

Tilanne on muuttunut Junckerin kauden alusta. Britannia on lähdössä EU:sta, Venäjä on lisäämässä vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla, Kiina on tekemässä alueelle investointeja ja EU-jäsenyyden kannatus alueella on hiipunut. Unionia ei enää nähdä onnelana ja raha-automaattina, johon liittyminen ratkaisisi kaikki ongelmat – sen ovat euro­kriisi, pakolaiskriisin sekava hoito ja Brexit jo osoittaneet.

Esimerkiksi Serbiassa unioniin liittymisen kannatus on tuoreen kyselyn mukaan 50,9 prosenttia. 67,2 prosenttia kyselyyn osallistuneista toivoisi Serbian mieluummin liittoutuvan Venäjän kanssa.

Komission suunnanmuutoksen voikin nähdä vastavetona Venäjälle, yrityksenä tarjota Länsi-Balkanille porkkanaa alueen pitämiseksi kiinni tärkeissä uudistuksissa ja lännen leirissä.

Yhteistyön tiivistämisellä on jo kiire, sillä tilanne kuusikossa on välillä ollut jopa vaarallisen tulenarka. Serbian johtaja Aleksandar Vucic on entinen äärinationalisti, joka pelaa ovelaa peliä EU:n ja Venäjän välillä. Kosovon uusi pääministeri Ramush Haradinaj on vapautusarmeijan ex-komentaja, joka yrittää estää asetoveriensa asettamisen syytteeseen epäillyistä sotarikoksista. Kosovon serbivähemmistön asema on tukala. Moskovan uskotaan olleen taustalla, kun venäläismieliset yrittivät kaapata vallan Montenegrossa vuonna 2016. Samanlaista kaappausta on pelätty Makedoniassa, jossa valtaväestö ja albaanivähemmistö pitävät yllä vihaa.

Synkintä perintöä Jugoslavian sodista kantaa Bosnia, uhkaa valtiona romahtaa kokonaan.

Serbia puolestaan ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä vaan pitää aluetta yhä maakuntanaan. Tunnustajien listalta puuttuu myös viisi EU:n jäsenmaata. Komissio edellyttää, että kiistasta syntyy pitävä sopimus.

Mitä tulee uudistuksiin, on korruption kitkeminen hallinnosta ja oikeuslaitoksesta listan kärjessä esimerkiksi Serbiassa. Brittiparlamentin tuoreen raportin mukaan uudistuksia on kuitenkin tehty pitkälti vain paperilla – käytännössä ne eivät juuri ole edistäneet oikeusvaltiopyrkimyksiä, demokratiaa tai sananvapautta.

Suomi on johdonmukaisesti tukenut EU:n laajentumista ja tehnyt muutenkin paljon työtä rauhan ja vakauden edistämiseksi Balkanilla – sitähän EU:n laajentumiselta alueelle nimenomaan odotetaan. Suomi on kuitenkin vastustanut jäsenyysneuvottelujen aikatauluttamista, sillä se voi johtaa hätäisiin kompromisseihin ja linjasta lipsumisiin maratonin loppumetreillä. Tämä on hyvä ja järkevä linja: EU:n ei pidä tinkiä senttiäkään kriteereistä vaan vaatia, että uudistukset viedään maaliin ennen kuin portti jäsenyyteen aukeaa.

Vaikeuksista huolimatta ovea ei kannata sulkea kokonaan, sillä muuten EU:n takapiha voi ajautua Venäjän valvontaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt