Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Mitään ei ole ennalta kirjoitettu

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Voiko menneestä koskaan oppia mitään? Pitäisikö edes yrittää?
Vuonna 2018 maailmassa on oikea ydinsodan uhka, kiitos Pohjois-Korean arvaamattoman diktaattorin Kim Jong-unin. Lähi-idässä terrorijärjestö Isis on hetkeksi lyöty, mutta monen rintaman sodat vain siirtyvät uuteen vaiheeseen. Jäätyneitä ja kihisevän kiehuvia konflikteja riittää Ukrainasta Venezuelaan ja Etelä-Kiinan mereltä Libyaan.

Euroopan unionissa kuohuu ja kiertää moni asia. Britannia tekee lähtöä, Puola ja Unkari haastavat unionin arvot, Katalonia pyrkii eroon Espanjasta.

On varmasti syytä olla huolissaan, mutta kuinka huolissaan? Voiko menneestä koskaan oppia mitään? Pitäisikö edes yrittää?

Vuonna 1935 Ilta-Sanomat tilasi kirjailija Mika Waltarilta pakinan joululehteensä. Siitä tuli enemmän uuden vuoden pakina, Waltari oli sellaisella tuulella. Saattaisi olla nytkin, jos voitaisiin häneltä kysyä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Asetehtaat työskentelevät kolmessa vuorossa maailman kaikilla kulmilla”, Waltari kirjoitti.

Hän kertoi ”mustista miehistä, jotka hyökkäävät keihäin ja tikarein konekiväärejä vastaan” ja ”sotalaivojen riveistä Aleksandrian satamassa”. Kyse oli Italian sotaretkestä Etiopiaan. Suomessa se kiinnosti, koska SPR lähetti ambulanssin eksoottiselle sotatantereelle.

Hätkähdyttää, kuinka lähellä epävakaus oli. ”Virossa sadatellaan sitä, että ei nähty veren vuotavan”, Waltari kirjoittaa. Virossa todella tehtiin vallankaappausyritys, jonka maassa valtaa pitäneen Konstantin Pätsin salainen poliisi tehokkaasti esti.

 

Keskustelemalla, kirjoittamalla ja äänestämällä voidaan yhä vaikuttaa. Tehdään mekin niin.

Vuonna 1935 tulevan suursodan enteet eivät vielä olleet selviä. Hitler vasta vakiinnutti valtaansa Saksassa. Stalinin suuriin puhdistuksiin Neuvostoliitossa oli aikaa kaksi vuotta. Espanjan sisällissota käynnistyisi vasta vuonna 1936, Japanin ja Kiinan sota vuonna 1937.

Vuoden 1935 Suomi muistutti hiukan vuoden 2018 Suomea. Toipuminen kansainvälisten suhdanteiden tuomasta lamasta oli käynnistynyt. 1930-luvun alun paha poliittinen kuohunta oli takana.

Mutta Mika Waltari aisti selvästi noina joulun ja uudenvuoden pyhinä, mikä maailmaa odottaisi.

Vuonna 2018 Maa on taas pois radaltaan. 30 vuotta sitten kylmän sodan aikana leirit sentään olivat selvät ja niiden välillä sanattomat säännöt. Nyt säännöt on unohdettu ja saalistajat päästetty irti.

Donald Trumpin epävakaa ja pomppoileva tapa käyttää Yhdysvaltain valtaa ja voimaa antaa tilaa muille. Venäjän Vladimir Putin käyttää sitä koviin peleihinsä Lähi-idässä. Kiinan Xi Jinping laskelmoi ja nostaa maataan varovasti mutta vääjäämättä suurvallaksi.

Trump ja Putin toimivat suorastaan esikuvina pienemmille voimamiehille kuten Turkin Recep Tayyip Erdoganille ja Filippiinen Rodrigo Duertelle. Vuosi 2017 oli paha, vuosi 2018 taitaa olla pahempi.

Sotien ja katastrofien ennustelijoita riittää aina. Jotkut ajat vain ovat heille otollisempia kuin toiset. Nyt on sellaiset.

Jälkeenpäin monet tiesivät kuinka sekä ensimmäinen että toinen maailmansota olisi voitu estää, jos varoituksia olisi kuunneltu. Mutta ei se niin helppoa ollut tuonkaan ajan valtiomiehillä, jotka kulkivat omissa hämärissään. Ja joskus synkkään ennustukseen uskominen on paras tapa varmistaa, että siitä tulee totta.

Järki käteen. Donald Trump ei ole Adolf Hitler, Vladimir Putin ei ole Josif Stalin. 2010-luvun talousvalta Kiina ei ole 1930-luvun sotavalta Japani.

Suurin taloudellinen ja sotilaallinen voima on yhä jokseenkin demokraattisesti hallituissa maissa. Niissä päätöksiin voi vaikuttaa normaalin politiikan keinoin, keskustelemalla, kirjoittamalla ja äänestämällä. Tehdään mekin niin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt