Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Liian ylimalkainen moskeijahanke

Julkaistu: , Päivitetty:

Sörnäisten suurmoskeijalle kaavailtu ulkomainen rahoituskuvio on ylimalkainen ja riskipitoinen.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta saa tiistaina eteensä esityksen alustavan tonttivarauksen tekemisestä niin sanotun suurmoskeijan tarpeisiin.

Kyse on pitkään vireillä olleesta kiistanalaisesta hankkeesta, joka toisi Helsingin Sörnäisten kaupunginosaan Suomen oloihin poikkeuksellisen suuren moskeijan ja sen yhteyteen rakennettavan monitoimikeskuksen.

Suurmoskeijalle edes alustavan tonttivarauksen eteneminen lautakuntakäsittelyyn on yksi pieni mutta merkittävä askel eteenpäin. Se on myös pieni mutta merkittävä puolierävoitto hanketta ajaville järjestöille, jotka ovat Suomen muslimiliitto ry, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry ja Suomen musliminaiset ry.

Hanketta ajavat yhdistykset ovat Helsingin kaupungin mukaan jäsenmäärältään pieniä ja vähävaraisia eivätkä ne tällä haavaa edusta laajaa muslimiyhteisöjen joukkoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alustavan tonttivarauksen päätösesitys toteaa hakijayhdistysten vähävaraisuuden lisäksi sen, että hankkeeseen ei ”mitä ilmeisimmin” ole saatavissa julkista rahoitusta, ja että lainarahoitukseen liittyisi ”kulttuurisia rajoitteita”. Siksi ”ainoa realistinen” vaihtoehto hankkeen rahoitukselle on ulkomailta saatava rahoitus.

Hakijoiden mukaan hankkeen investointikustannukset olisivat noin 116 miljoonaa euroa ja vuotuiset käyttökustannukset noin 6–7 miljoonaa euroa. Rahoitus olisi hakijoiden mukaan tarkoitus hankkia pääosin Bahrainin kuningaskunnasta, josta rahaa on jo tullut hankkeen esiselvityksiin.

Toistaiseksi Suomeen eri tavoin saapunut rahoitus edustaa kuitenkin pienen pientä murto-osaa hankkeen rakennus- ja toimintakuluista. Koko hankkeen rahoitukseen ja rahoituksen mahdollisiin ehtoihin liittyy paljon epäselviä kysymyksiä.

Pitkälti juuri hankkeen epäselvistä rahoituskuvioista johtuu, että hanketta arvioineet ministeriöt ovat lausunnoissaan luonnehtineet hanketta ”ylimalkaiseksi” ja osin jopa riskipitoiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siinä ei sinänsä ole mitään epätavallista saati epämääräistä, että vasta suunnitteilla olevalle rakennushankkeelle haetaan alustavaa tonttivarausta ennen kuin rahoitus on koossa tai varsinkaan hakijan tilillä.

Mutta suurmoskeija on monin tavoin poikkeuksellinen rakennushanke. Samoin juuri moskeijan ulkomaiseen rahoitukseen liittyy tavanomaisen rakennushankkeen rahoituksesta sananmukaisesti radikaalilla tavalla poikkeavia piirteitä ja riskejä.

Sisä- ja ulkoministeriöt sekä Siirtolaisuusinstituutti ovat lausunnoissaan todenneet, että ulkomaisen rahoituksen mukana moskeijaan ja Suomeen voi saapua islamin jyrkkiä tulkintoja ja radikalisoitumista.

Epämuodollisten rahoitusehtojen vaikutusmahdollisuuksia voi lisätä se, että Bahrainin kuningaskunta ei suinkaan kylve ylimääräisessä rahassa vaan on itsekin vastikään hakenut hirmuisiin budjettialijäämiinsä rahoitustukea itseään rikkaammilta naapurimailta.

Siirtolaisuusinstituutin mukaan Bahrainin, Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Qatarin tiedetään rahoittaneen ulkomailla moskeijoita, jotka levittävät islamin jyrkkiä tulkintoja.

On selvä, että Helsingin kaupunki ei voi eikä saa estää minkään uskonyhteisön oikeutta harjoittaa uskoaan, ja että tonttikysymyksissäkin eri uskontokuntia ja muita yhteisöjä on kohdeltava tasavertaisin perustein.

Mutta sekin on selvää, että pienikin radikalisoitumisen riski edellyttää moskeijan rahoituskuvioiden ja taustojen perusteellisempaa selvitystä ennen kuin on aika päättää mitään tonteista tai muutoin näyttää hankkeelle vihreää valoa.