Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Liittoumien synty on Niinistön uusi mantra – onko kyseessä ovela viesti Venäjälle?

Julkaistu:

PÄÄKIRJOITUS
Presidenttiehdokas Sauli Niinistö on ottanut vaalitenteissä tavakseen puhua liittoumista, joita syntyy hädän hetkellä ilman jäsenhakemuksiakin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käytti tätä ilmaisua ensi kerran Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentissä 30. lokakuuta. Kaiken lisäksi hän toisti ilmauksen saman tentin aikana kaksi kertaa, muun muassa Nato-keskustelun yhteydessä.

– Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin, Niinistö muotoili.

Maanpuolustuskurssiyhdistyksen presidenttitentissä 27. marraskuuta Niinistö käytti jälleen hyvin samanlaista ilmaisua. Tällä kertaa hän viittaisi selvästi myös tulevaisuuteen, vaikka EVA:n tentin jälkeen hän oli korostanut tarkoittaneensa historian tapahtumia.

– Jos Suomeen hyökätään, se tarkoittaa sitä, että on menossa massiivinen sota. Siinä syntyy aina liittoutumia. Suomi nähdään hyvin keskeisenä toimijana – kiitos sen, että me olemme pitäneet puolustuksemme kunnossa. Luulen että me olisimme jopa kysyttyjä, hän totesi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomessa on tähän asti hoettu Nato-optiota eli puhuttu mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. On jopa sanottu suoraan, että Nato-optiota käytetään turvallisuuspoliittisena ”työkaluna” – eli siis jonkinlaisena hillitsevänä varoituksen sanana Venäjän suuntaan.

Niinistön nyt käyttöön ottama liittoumien syntymisautomaatiomantra on kuitenkin jotain muuta.

Ulkopoliittisessa kielenkäytössä pienilläkin nyansseilla on suuri merkitys ja niitä kuunnellaan naapurimaissa tarkasti. Ainakin Venäjän johdossa tämä ilmaus on pantu takuulla merkille.

 

Moskovassa on mietitty varmasti sitäkin, onko Suomelle luvattu kulissien takana jokin nopea hyväksymistie Natoon mahdollisen sotilaallisen kriisin tullessa.

Moskovassa on mietitty varmasti sitäkin, onko Suomelle luvattu kulissien takana jokin nopea hyväksymistie Natoon mahdollisen sotilaallisen kriisin tullessa. Ovelaa ehkä siis sinänsä, sillä vaikka mitään lupauksia Suomelle ei olisi annettu, niin jo pelkkä tämä Niinistön mantra saattaa olla jatkossa omiaan hillitsemään Venäjän haluja testata Suomea koskevien liittoumien syntyvauhtia todellisen sotilaallisen kriisin kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ajatus nopeasta Natoon liittymisestä ei ole täysin uusi, vaikka toteutuessaan se olisi aivan uudenlainen menettely.

Kun asiantuntijaryhmä arvioi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia keväällä 2016, raportissa mainittiin yhtenä teoreettisena vaihtoehtona fast track eli nopeutettu jäsenyysprosessi. Suomesta raporttia olivat laatimassa suurlähettiläs René Nyberg ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Raportissa pohdittiin teoriatasolla vaihtoehtoa, että Nato-maat voisivat julistaa viidennen artiklan sitoumusten olevan voimassa jo ennen kuin Suomen – ja mahdollisesti myös Ruotsin – hyväksymisprosessi olisi ehditty viedä kaikkineen läpi eri maissa täysjäsenyyteen asti. Näin voitaisiin välttää esimerkiksi se, että Suomen ja Ruotsin turvallisuus heikentyisi hakuprosessin aikana radikaalisti Venäjän painostuksen vuoksi.

Ilmaus liittoumien synnystä on Niinistöltä selvästi tarkkaan harkittu muotoilu, mutta perustuuko se jollekin sellaiselle kulissien takaiselle tiedolle tai olettamalle, josta äänestäjien olisi syytä saada kuulla? Tähän Niinistöllä on tilaisuus vastata jo maanantaina 11. joulukuuta IS:n Presidentinvaalimessuilla Sanomatalossa.