Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: EU:n puolustus ei tuo Suomelle turvaa vielä pitkään aikaan

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Euroopan unionin puolustus- ja ulkoministerit allekirjoittaneet Brysselissä sopimuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY) alkuviikosta.
Sopimuksella lisätään tai ainakin yritetään lisätä merkittävästi EU-maiden puolustusyhteistyötä. EU:n 28 jäsenmaasta 23 allekirjoitti sopimuksen heti. Ulkoministeri Timo Soini (sin) hehkutti sopimusta, joka periaatteessa avaa reitin vahvistaa unionin jäsenmaiden sotilaallista yhteistyötä. EU-maiden keskinäinen sotilaallinen apua on jäänyt juhlapuheiden varaan. Sotilaallisen yhteistyön lisäämisellä ei ole ollut tarvetta, koska suurin osa EU:n maista on järjestänyt puolustuksensa Naton ja sen 5. artiklan kautta.

Artikla antaa turvatakuun: hyökkäys Naton jäsenmaahan tuo muut apuun.

Suomi on PRY-sopimuksen innokkaimpia ajajia. Suomi ei kuulu Natoon, joten sillä ei ole Naton turvatakuita, vaikka Suomi harjoitteleekin Nato-maiden kanssa ja osallistuu Nato-johtoisiin operaatioihin. Todellisessa lähialueen sotilaallisessa kriisissä Suomi saa pärjätä yksin. Kansan selvä enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä, mutta EU:n sotilaallinen yhteistyö vie Suomea lähemmäksi myös sotilaallista liittoutumista – kiertotietä.

Suomi vaati ja sai PRY:n perustamisasiakirjaan viittauksen Lissabonin sopimuksen 42.7 artiklaan, jossa todetaan, että muiden jäsenmaiden tulee ”antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin” hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle. Suomi on jo muuttanut omaa lainsäädäntöään, jotta mahdolliseen kutsuun meille voidaan vastata myöntävästi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Paperilla PRY voi näyttää hyvältä ja tarpeelliselta Suomen kannalta. Mutta vain paperilla. EU:n yhteisen puolustuksen vahvistaminen on vasta suunnitelmien tasolla. Konkretiaa joudutaan odottamaan vielä vuosia. Avunantopykälää ei ole juuri testattu käytännössä muulloin kuin Ranskan terrori-iskun jälkeen. Koskeeko artikla myös Itämeren alueen turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymistä? Voiko Suomi pyytää EU-mailta apua tilanteessa, jossa EU:n Nato-maat keskittyvät omien jäsentensä auttamiseen Baltiassa?

EU:n yhteisen puolustuksen kehittäminen taitaa sittenkin sopia paremmin Suomelle kuin EU:lle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt