Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Länsimetron sotkusta täytyy ottaa opiksi

Julkaistu:

Perjantaina tuli kauan odotettu tieto. Länsimetro on vihdoin valmis ja avautuu matkustajille lauantaina 18. marraskuuta. Siis viikon kuluttua. Lauantai valikoitui aloituspäiväksi, koska silloin ei ole työmatkalaisten aiheuttamaa ruuhkapiikkiä ja matkustajamäärät ovat arkea pienemmät.

Länsimetro on ollut todellinen tuskien taival. Ongelmia on ollut paljon, ja aina kun edelliset on saatu ratkaistua, uusia on ilmaantunut. Välissä oli aikoja, jolloin kukaan ei halunnut sanoa julkisuuteen, milloin metroliikenne voisi alkaa. Kesällä 2016 pyöri jo mainoskampanjakin metron aloituksesta, kunnes Länsimetro-yhtiö ilmoitti, että aloitus ei onnistu.

Metron kustannukset karkasivat täysin alkuvuosien suunnitelmista. Kun vuonna 2006 Espoon poliitikot valitsivat metron, papereissa luki hinnaksi reilut 450 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Espoon ja Helsingin valtuustot hyväksyivät lopullisesti metron hankesuunnitelman, ja siinä vaiheessa hintalappu oli 714 miljoonaa euroa. Nyt metron hinta on 1186 miljoonaa euroa, eikä sekään välttämättä ole lopullinen hinta, sillä rakentamisaikojen ongelmista käydään oikeutta.

Lopullista totuutta ei ole kuultu siitäkään, miten metron rakentamisesta muodostui niin valtava sotku. Syyttelyä puolin ja toisin on kuultu ja hankkeen vetäjäkin vaihdettiin kesken matkan, kun Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen erotettiin tehtävästään viime vuonna. Osasyynsä ongelmiin on siinä, että Länsimetro työllisti valtavasti suunnittelijoita, rakentajia ja alihankkijoita. Kukaan ei pysynyt kärryillä kokonaisuudesta. Jotain hyvin kuvaavaa on siinä, että metrossa on 52 eri turvajärjestelmää. Kun niitä vihdoin päästiin testaamaan yhdessä, paljastui useita vikoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Surullista Länsimetron tapauksessa on vaikutelma, että kun rakennetaan yhteisillä rahoilla, homma leviää. Yksityisellä rahalla rakennettaessa vastauksia olisi saatu paljon nopeammin. Verorahat ovat yhteisiä, mutta ihmisillä on oikeus tietää, miten niitä käytetään. Siksi rakentamisajan ongelmat pitää perata tarkasti ja sitten niistä pitää ottaa opiksi.