Pääkirjoitus: ”Kotivenäläisillä” ei ole enää paluuta vaikuttamaan Suomen ratkaisuihin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: ”Kotivenäläisillä” ei ole enää paluuta vaikuttamaan Suomen ratkaisuihin

Julkaistu: 9.10.2017 5:23

Venäjän tuore Suomen-lähettiläs Pavel Kuznetsov on huipputason ammattidiplomaatti, joka tuli Helsinkiin Tehtaankadulle suoran Venäjän ulkoministeriön pääsihteerin paikalta.

Ilta-Sanomien haastattelussa Kuznetsov asemoi Suomen ja Venäjän suhteita. Lähettilään äänessä kaikuu vahvasti Kremlin ja presidentti Vladimir Putinin ääni. Suomi on Kuznetsoville tuttu: hän oli täällä ensimmäisellä komennuksellaan jo 1980-luvulla.

Suomen ja Venäjän suhteissa, sekä virallisissa että epävirallisissa, on tapahtunut muutoksia, jos niitä verrataan Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen politiikassa.

Vielä 1970-luvulla valtaa havittelevan suomalaisen poliitikon piti tuntea lähetystössä joku, ja silloin syntyi epävirallinen ”kotivenäläinen”- tai kansanomaisemmin ”kotiryssä”-järjestelmä.

Jos poliitikolla ei ollut suhteita NL:n lähetystöön, ei ollut myöskään vaikutusvaltaa sisäpolitiikassa.

Venäjän lähettiläs on Helsingin diplomaattipiireissä edelleen painoarvoltaan merkittävin edustaja. Hänen varoituksensa Venäjän vastatoimista, jos Suomi menee Naton jäseneksi, kannattaa lukea huolella, mutta silti tutun varoituksen merkitys Suomen linjauksiin on marginaalinen – onneksi. Vielä 40 vuotta sitten Kuznetsovin linjaus Suomen Nato-päätöksen seurauksista olisi aiheuttanut paniikin.

Siihen ei olisi tarvittu edes lehtihaastattelua, lähetystön omat ”juoksupojat” olisivat hoitaneet asian kulisseissa.

Toivottavasti Kuznetsov ymmärtää aikojen muuttumisen itsekin. Ollessaan Slovakiassa lähettiläänä, hän antoi julkisuuteen vuodetussa nauhoituksessa ymmärtää että Venäjän pitäisi taas sekaantua enemmän valtioiden sisäisiin asioihin.

Juuri sitä Neuvostoliitto aikanaan teki Suomessa YYA-sopimuksen (1948-1992) aikakaudella. Tähän ei ole paluuta. Suomi EU:n jäsenenä ja Naton kumppanina kuuntelee naapurimaiden viestit kyllä, mutta tekee puolustukseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät ratkaisunsa itsenäisesti, omista lähtökohdistaan.

Uhkailu ja painostus saattoivat toimia Suomessa neljä vuosikymmentä sitten, nyt asiat ovat toisin – ja itse asiassa demokratian kannalta paremmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?