Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Isot massat ovat liikkeellä – poliittinen valta muuttaa muotoaan

Julkaistu:

Pääkirjoitus
Tuore kirja valaisee poliittista valtaa Suomessa.
Presidentti Urho Kekkosella oli saneluvaltaa sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Kekkosen poistuttua vallan kamareista, presidentin valtaoikeuksia kavennettiin. Sen jälkeen todellisiksi vallankäyttäjiksi politiikassa on tarjoiltu hallitusta, eduskuntaa, mediaa, etujärjestöjä, EU:ta – riippuen esittäjän omasta ideologiasta. Varsinaista laajempaa tutkimusta poliittisesta vallasta ei ole tehty. Mari K. Niemen, Tapio Raunion ja Ilkka Ruostetsaaren (toim.): Poliittinen valta Suomessa (Vastapaino) -kirja poistaa tämän puutteen.

Kirja ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, kenellä valta on. Sen tekijäryhmäkin myöntää. Silti kirja on hyvä katsaus poliittista valtaa käyttäviin tahoihin. Niiden asema ja voima ikään kuin päivitetään 2010-luvulle. Aikaisempiin valtatutkimuksiin on tullut uusi taho: EU. Euroopan unionin lainsäädäntö ulottaa lonkeronsa Suomeen ja se on osaltaan kasvattanut oikeuslaitoksen valtaa.

Poliittisen vallan voi myös kiteyttää ilman paksua kirjaakin. Presidentti päättää ulkopolitiikasta. Sisäpolitiikassa valta on pääministerillä ja hallituspuolueiden puheenjohtajilla. Tämä joukko tekee isot linjat – muiden tehtävänä on lähinnä vikistä.

Tähänkin voi tulla muutos.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Isot massat ovat liikkeellä sosiaalisessa mediassa, ja valta-asetelmissa tapahtuu huimia keikauksia lyhyessä ajassa.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Donald Trump masinoi kampanjan, jossa haastettiin vanha valta ja vallan vahtikoira, media. Trump nousi presidentiksi ohi kaikkien perinteisten vaikutuskanavien. Sama ilmiö nähtiin keväällä Ranskan presidentinvaaleissa.

Suomalaisen poliittisen vallan legitimiteettiongelma liittyy laiskaan poliittiseen osallistumiseen. Kenen mandaatilla eduskunta toimii, kun äänestysprosentti alenee.

Suomalaisen demokratian vahvuus ja heikkous on monipuoluejärjestelmä, jossa hallitus kootaan vaaleissa voittaneen puolueen ympärille. Vaalilupaukset karisevat viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan sorvata yhteistä hallitusohjelmaa.

Äänestäjä ei vaaliuurnilla tiedä, pitääkö puolueen tai ehdokkaan vaalilupaus vai ei.

Yleensä ei.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt