Pääkirjoitus: Venäjä pääsi tavoitteeseensa – missä asiassa Suomea testataan seuraavaksi? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Venäjä pääsi tavoitteeseensa – missä asiassa Suomea testataan seuraavaksi?

Suomi ja Venäjä tukkivat Lapin raja-aseman kautta idästä soljuneen pakolaisvirran kahdenvälisellä sopimuksella. Uusia haasteita voi olla edessä.

16.4.2016 7:10

Rajasopimus astui voimaan viikko sitten sunnuntaina.

Sitä ennen Suomen rajaviranomaiset ehtivät alkuvuoden ihmetellä, miksi Venäjä päästää Suomeen pyrkiviä rajalle ilman Schengen-viisumia: maiden välillä piti olla voimassa vanha sopimus, jonka perusteella Venäjä ei ole laskenut rajalle ketään ilman asianmukaisia papereita. Sopimus toimi hyvin tammikuuhun saakka. Uudella sopimuksella ikään kuin estetään se, joka oli jo periaatteessa hoidettu vuosia sitten. Nyt kahdella pohjoisimmalla raja-asemalla, Sallassa ja Raja-Joosepissa, rajan voivat ylittää vain Venäjän ja Venäjän kanssa valtioliitossa olevan Valko-Venäjän kansalaiset sekä suomalaiset.

Suomen valtiojohto on pitänyt sopimusta menestyksenä. Ongelma saatiin ratkaistua. Pakolaisten maahantulo päättyi. Silti sopimuksen tekemiseen, ajoitukseen ja sisältöön liittyy kysymyksiä, joita voi, jos ei muuta niin ainakin ihmetellä. Venäjä torjui Suomen kannan, jonka mukaan rajanylitys olisi sallittu myös EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisille. Asiasta vaihdettiin diplomaattisen käytännön mukaan nootteja, ja Venäjän noottiinsa kirjaama ehto jäi voimaan: EU, ETA ja Sveitsi rajattiin ulos. Ne korvattiin Valko-Venäjällä. Pakolaisongelma vaivasi pohjoisen raja-asemia, ja vain niitä uusi sopimuskin koskee.

Entä muut rajanylityspaikat?

Entä jos pakolaisvirta siirtyy sinne?

Sopimus on myös määräaikainen. Se päättyy 180 päivän kuluttua eli syksyllä. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Ulkoministeri Timo Soini (ps) kierteli asiaa, kun häneltä kysyttiin sopimuksen kattavuudesta (IS 15.4.) ja pitävyydestä muilla itärajan raja-asemilla. Hän uskoo, että muualla pätee edelleen vanha hyvä käytäntö – siis se, joka ei enää toteutunut pohjoisessa.

Totuus on, että Venäjä pääsi tavoitteeseensa. Se sai tavoittelemansa eli kahdenvälisen sopimuksen EU-maa Suomen kanssa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, oliko tämä Venäjän perimmäinen tavoite itärajan pakolaiskriisissä. Määräaikaisella sopimuksella ja Venäjälle tehdyn myönnytyksen myötä Suomi otti Venäjä-suhteissaan aikalisän, jonka kestävyys testataan syksyllä. Ennen sitä Suomi ehtii harjoitella amerikkalaisjoukkojen kanssa maalla, merellä ja ilmassa. Niillä halutaan kertoa, että Suomi päättää alueensa puolustustamisesta itse. Venäjä tuskin seuraa harjoituksia toimettomana sivusta, siitä osoituksensa venäläishävittäjien syöksyily amerikkalaisen sota-aluksen ympärillä Itämerellä, alueella, jonka kuviteltiin jo rauhoittuneen. Venäjän mahdollisesta aktivoitumisesta varoitti suomalaistutkija Pauli Järvenpää (IS 15.4.)

Pakolaiskriisin ratkaisu sopimuksella on hyvä ja osoittaa, että ainakin neuvotteluyhteys toimii. Se ei kuitenkaan helpota Suomen vaikeaa asemaa, kun puhutaan Itämeren turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Suomen uhkakuvista.

Niitä ei kahdenvälisesti voi ratkoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?