Pääkirjoitus: Venäjän boikotti on kaksiteräinen miekka

Julkaistu:

Talouspakotteiden ja muiden boikottitoimien sijaan EU-johtajat ovat Saksan johdolla korostaneet välttämättömyyttä löytää Venäjän ja Ukrainan kanssa poliittinen neuvotteluratkaisu Venäjän sotilaallisten toimien lopettamiseksi Ukrainaan kuuluvalla Krimin niemimaalla.
Venäjä joutuu maksamaan jo nyt - ennen kuin ensimmäistäkään päätöstä taloudellisista pakotteista on tehty - kovaa hintaa sotilasoperaatiostaan Krimillä.

Putinin häikkäilemätön voimapolitiikka on kasvattanut sijoittajien silmissä Venäjään kohdistuvaa maariskiä, Venäjän pörssi ja ruplan kurssi ovat kääntyneet laskuun ilman ainuttakaan lännessä tehtyä boikottipäätöstä.

Kansainvälisten yritysten halukkuus panostaa Venäjälle on pitkäksi aikaa mennyt, mikä vaikeuttaa jo muutenkin kankeasti edennyttä Venäjän talouden uudistusta.

Tähän mennessä EU:n ja Naton piirissä tehdyillä päätöksillä on enemmän poliittista symboliarvoa kuin todellista painostusmerkitystä.
Poliittinen maltti on valttia tilanteessa, jossa täysimittaiset taloudelliset pakotteet osoittautuisivat kaksiteräiseksi miekaksi.

Turun Sanomien 27. helmikuuta haastatteleman Suomen eturivin Venäjän talouden asiantuntijan, professori Pekka Sutelan mukaan länsituonnin osuus Venäjän kulutuksesta on kymmeniä prosentteja. Se koostuu esimerkiksi autoista, elektroniikasta ja elintarvikkeista, joita ilman voitaisiin elää, mutta paljon ankeammissa oloissa.”

Venäjä saa kaasusta ja öljystä liki kaksi kolmasosaa vientituloistaan ja puolet Venäjän federaation budjettituloista. Tuon rahahanan sulkeminen ei ole yksinkertaista, siinä määrin riippuvaisia Euroopan maat ovat Venäjän tuontienergiasta.

Pelkkä puhe Venäjän talouspakotteista saattaa itse asia hyödyttää Venäjää, koska epävarmuus energiamarkkinoilla korottaa öljyn ja kaasun hintaa ja näin ollen Venäjän vientituloja.

Taloussanomien analyysitoimittaja Jan Hurri on aiheellisesti muisttanut, että mittavilla puskurirahastoilla suojautuneen Venäjän ”riippuvuus valuuttatuloista ei ole likimainkaan yhtä kohtalokasta laatua kuin Länsi-Euroopan energiariippuvuus” (Taloussanomat 5.3.)
 

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt