Pääkirjoitus: Miten Suomi reagoi Putinin sääntöihin?

Julkaistu:

Kun Venäjä painaa poliittisesti päälle yhtäällä, sen pelätään voivan tehdä saman myös toisaalla. Siksi Ukrainan kriisin vaikutuksia pohditaan kaikissa Venäjän naapurimaissa, myös Suomessa.
Kysymys kuuluu, poikkesiko presidentti Vladimir Putin pelin säännöistä Ukrainassa vai loiko hän siellä uudet säännöt. Jälkimmäiseen uskoo ainakin Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, joka sanoi eilen, että Ukrainan jälkeen vuorossa saattavat olla Moldova, Puola ja Baltian maat.

Ukrainan kriisillä ei ole suoraa vaikutusta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Vaikutuksia tulee kuitenkin maailmanpolitiikan kautta, jos tilanne kärjistyy kohti kylmän sodan asetelmia.

Jos kuvaan tulevat taloudelliset sanktiot, joihin Venäjä vastaa samalla mitalla, Suomi kärsii ensimmäisten joukossa. Siksi on syytä pitää pää kylmänä, niin kuin pääministeri Jyrki Katainen (kok) EU:n eilisen huippukokouksen alla sanoi.

Pää kylmänä toimien syntyy yleensäkin parempaa jälkeä kuin kuumakallena politikoiden. Sen tiesi Suomen idänpolitiikan konkari J. K. Paasikivi, vaikka hän Moskovaan syksyllä 1939 neuvottelemaan lähtiessään tuhahti kylmäpäisyyden vaatijoille, että helpointa on pitää kylmänä tyhjä pää.

Ukrainan kriisi on ratkaisua vailla, eikä Venäjän kaikkia aikeita tiedetä. On tietenkin mahdollista, ettei niitä tiedetä Moskovassakaan, ennen kuin Krimin pitämisen hinta on nähty.

Ulkopoliittisessa instituutissa pitkään työskennellyt venäläinen tutkija Arkadi Moshes sanoo aikaisemmin pitäneensä Venäjää rationaalisena toimijana, mutta enää hän ei ole asiasta varma.

Jos Venäjä tekee historiallisen harppauksen arvaamattomaan suuntaan, Suomen on oltava tilanteen tasalla. Kriisi on jo johtanut siihen, ettei puolustusmäärärahoihin tarvittavalla korotuksella ole vastustajia kuin vasemmistoliitossa.

Mahdollinen Nato-jäsenyys on kinkkisempi kysymys, mutta siitäkin keskustellaan. Hätähakemus ei täyttäisi kylmäpäisyyden vaatimusta, mutta harkittu hakemus voi nousta asialistalle.

Poliitikot ovat tähän saakka tienanneet kannatusta kansalaisten enemmistön Nato-vastaista mielipidettä myötäilemällä.
 
Tutkija Charly Salonius-Pasternak kysyi eilen Hufvudstadsbladetissa, miksi poliitikot viittaavat kansalaismielipiteeseen juuri Nato-asiassa, vaikka he eivät piittaa siitä esimerkiksi kuntauudistuksessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt