Pääkirjoitus: Historiaa ei saa jättää historiaan

Julkaistu:

Halu lisätä oppiaineiden valinnaisuutta lukiossa on ymmärrettävä, mutta ehdotuksissa olisi silti oltava jokin tolkku.
Lukion tuntijakouudistusta pohtinut työryhmä luonnosteli päättäjiä varten kolme vaihtoehtoista mallia, joista valinnaisuuden osalta radikaalein mahdollistaisi lukion käymisen ilman historian ja yhteiskuntaopin opintoja.

Tosin näitä aineita raapaistaisiin kaikille pakolliseksi ehdotetussa humanistis-yhteiskunnallis-katsomuksellisessa opintokokonaisuudessa. Se ei kuitenkaan voisi antaa Suomen ja maailman historiasta sitä tietosisältöä, johon aineopetuksella ylletään.

Uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi on mainittu yleissivistyksen vahvistaminen. Onko lukion käyneiden yleissivistys työryhmän mielestä tätä nykyä liian heikko tähänastisen pakkohistorian takia?

Opetusalan ammattijärjestöä OAJ:tä työryhmässä edustanut Olavi Arra pelkää, että ”ultravalinnaisuus” kääntyy lukion yleissivistävää perustehtävää vastaan (Ilta-Sanomat 18.12.).

Historiaa aikuislukiossa opettava Susanna Sirén-Valanta sanoo puolestaan kuvitelleensa, että lukion tarkoitus on kasvattaa korkeakoulukelpoisia ihmisiä (Etelä-Suomen Sanomat 18.12.).

Ammattikoulu valmistaa ammattiin, mutta lukio on yleissivistävä, ovia yliopistoihin avaava oppilaitos. Ei historia siellä jouda historiaan.

Jos kysytään, mitä työryhmä on ajatellut äärimallia luonnostellessaan, vastaus voi hyvinkin kuulua, ettei mitään erikoista. Tiedon halveksiminen on muodikasta ja sivistymättömyyden suosinta yleistä, mutta rajansa kaikella.

Oman maan historian tunteminen ei ole erityisen vahvaa ennen lukion historian opetuksen mahdollista vapaaehtoistamistakaan, jos mitään voidaan päätellä niistä vääristä käsityksistä, joita on pesiytynyt monenkirjaviin nettikeskusteluihin.

Esimerkiksi TV1:ssä alkuvuonna esitetty kymmenosainen Suomi on ruotsalainen -sarja lietsoi raivokasta palautetta, joka kavalsi raivoajien tietämättömyyden monista 1809 päättyneen Ruotsin vallan ajan perusasioista.

Lukion käyneiltä ei pidä odottaa kykyä ladella historiallisia vuosilukuja ulkomuistista. Sen sijaan heiltä pitää odottaa tajua siitä, keitä suomalaiset ovat ja mistä he tulevat. Siinä auttaa kaikille yhteinen historianopetus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt