Pääkirjoitus: Äärioikeisto hakee ylikansallista pohjaa

Julkaistu:

Ensi toukokuun eurovaaleista on odotettu protestipitoisia, sillä äärioikeistolaisten puolueiden suosio on monissa jäsenmaissa noususuunnassa. Näitä puolueita kutkuttaa ajatus murtautua ryminällä EU:hun vastustamaan EU:ta.
Euroopan parlamentti ei työskentele jakaantuneena kansallisiin, vaan ylikansallisiin poliittisiin ryhmiin. Tämä järjestäytymistapa nostaa tikun nenään kysymyksen, pystyvätkö eri jäsenmaiden nationalistit keskinäiseen yhteistyöhön.

Ranskan äärioikeistolaisen kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen ja Hollannin yhtä äärioikeistolaisen vapauspuolueen johtaja Geert Wilders antoivat toissa päivänä eräänlaisen vastauksen. He julistivat tapaamisessaan lähtevänsä eurovaaleihin yhteisessä rintamassa ja sanoivat yrittävänsä koota laajan EU-vastaisen puolueliittouman.

Oman maan parlamentti olisi EU-parlamenttia luontevampi paikka vastustaa oman maan EU-jäsenyyttä, mutta kansalliset vaalit menivät sekä Le Peniltä että Wildersiltä huonosti.

Ranskan äärioikeiston menestymismahdollisuuksia rajoittaa enemmistövaalitapa, ja Wildersin vapauspuolueelta Hollannin viime parlamenttivaalit menivät muuten vain penkin alle.

Nyt kumpikin puolue on nousussa. Neljäsosa ranskalaisista ilmoittaa kannattavansa Le Penin kansallista rintamaa, ja vapauspuolue on hollantilaisissa kyselyissä yltänyt 17 prosentin suosioon.

Luvut ovat osoittelevia, joskin ne epäsuorasti kertovat myös valtavan enemmistön aikeesta äänestää räyhäoikeistoa vastaan.

Äärioikeisto uhkaakin keskustelussa saada kokoaan suuremman painon. Nationalismi ei voi perusluonteeltaan olla kansainvälistä, koska se asettaa oman kansan erityisasemaan suhteessa muihin.

Sekä Wilders että Le Pen vastustavat maahanmuuttoa, mutta eri asia on, pystyvätkö he kokoamaan parlamenttiryhmän, joka kyseenalaistaa EU:n vapaan liikkuvuuden säännön. Miten tämä ranskalais-hollantilainen oikean laidan akseli suhtautuu esimerkiksi ranskalaisten oikeuteen muuttaa Hollantiin ja hollantilaisten Ranskaan?

Saadakseen parlamenttiryhmän statuksen äärioikeiston pitäisi saada ryhmään väkeä vähintään seitsemästä jäsenmaasta. Suomi ei ole tyrkyllä, jos perussuomalaisen europarlamentaarikon Sampo Terhon tuoreilla lausunnoilla on oirearvoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt