Oulussa on ainakin kuukauden päivät osoittanut mieltään mies, joka on sähköisten potkulautojen vannoutunut vihaaja.
Mies paiskoo lautoja nurmikolle, tekee niistä kasoja, heittelee pensaisiin.
Yksi sanomalehti Kalevan lukija kertoo lehdessä, miten hän näki tämän vanhemman miehen ripustavan potkulaudan lyhtypylvääseen.
Sähköpotkulautoja vuokraavan saksalaisyhtiö Tierin Suomen maajohtaja Elina Bürkland kertoo IS:lle, että Oulusta on tullut paljon silminnäkijöiden havaintoja ja yhteydenottoja potkulautojen paiskojasta.
– Emme tiedä, kuka hän on, mutta poliisin asiahan tämä on.
Bürklandin havaintojen mukaan kiusaaminen on usein kausiluonteista. Ilkivallan tekijä heittelee lautoja aikansa ja sitten lopettaa.
– Tämä henkilö ei ole lopettanut. Asiakkailta tulee säännöllisiä viestejä, että häntä on taas nähty itse teossa.
Sähköpotkulautojen paiskominen ei Elina Bürklandin mukaan ole ainoastaan oululainen ilmiö. Lautojen vihaajia on eri puolilla maata.
– Turussa oli yksi tapaus, jossa yksi sankari kuljetti laudan aina joka ikinen päivä keskelle Turun ylioppilaskylän takana olevaa peltoa.
Sankari lopetti laudan kuljettamisen, kun Tier kävi joka ikinen päivä hakemassa laudan.
– Tämä on itsensä ilmaisutapa ilmeisesti joillekin, Bürkland arvelee.
Yksi ihmistyyppi on sähköpotkulautojen kaatelijat.
Maajohtaja erottaa sähköpotkulautoihin kohdistuvassa ilkivallassa kolme eri tasoa.
Yleisintä on, että joku kävelee ja tönii kaikki pysäköidyt sähköpotkulaudat kumoon.
– Hän aiheuttaa harmia ja haittaa kaikille niille, jotka yrittävät päästä laudoista ohi, kun ne ovat keskellä jalkakäytävää.
Toinen ryhmä ovat Bürklandin sanoin ”sankarit”, jotka harrastavat erilaista sähköpotkulaudoista asetelmien tekoa tai pinoamisia vaikka keskelle peltoa.
– Joku on ripustanut sähköpotkulaudan jopa puuhun roikkumaan, Bürkland kertoo esimerkkinä.
Bürkland sanoo, että onneksi näitä sankareita on vähän.
Hän valittaa, että pinoajat ja asetelmien tekijät aiheuttavat paljon harmia. Pitää nähdä vaivaa, jotta kasoja saadaan purettua ja lautoja palautettua oikeille paikoilleen.
Kolmas ryhmä ovat ihmiset, jotka päätyvät heittämään sähköpotkulaudan vesistöön.
– Se täyttää jo ympäristörikoksen tunnusmerkit ja on ehdottomasti poliisiasia. Se on kaikkein riskialtteinta.
Ilkivalta aiheuttaa suuria rahallisia tappioita, Bürkland valittaa. Hän puhuu useista kymmenistä tuhansista euroista vuosittain.
Hänen mukaansa jälkien korjaamisessa kuluu turhaa aikaa ja työvuoroja.
– Kun pusikkoon heitetään lautoja tai kaduilla tönitään kaikki nurin, se aiheuttaa turhaa työtä. Pitää käydä nostamassa lautoja pystyyn varsinkin, jos siellä on hetki sitten käyty.
Yksi ihmistyyppi on sähköpotkulautojen paiskojat.
Saksalaisyhtiö Tier on toiminut Suomessa nelisen vuotta.
Lautoihin on tehty ilkivaltaa kaikki nämä vuodet, mutta Elina Bürklandin mielestä ilkivalta on viime aikoina hieman vähentynyt.
Bürklandin mukaan ilkivaltaan on pystytty pureutumaan paremmin, kun on saatu tarkempaa tietoa tapahtumista.
– Aiemmin puhuttiin paljon siitä, että sähköpotkulautojen käyttäjät ovat niitä, jotka jättävät vastuuttomasti lautoja. Kun on otettu käyttöön ajon päätteeksi otettava valokuva, on tekoälyn kautta lähdetty asiaa tutkimaan.
Tekoälyn avulla on selvinnyt, että noin 98 prosenttia kaikista kuvista näkee, että on täysin asiallisesti pysäköityjä lautoja.
– Kun kaadettuja, kasattuja ja erilaisiin paikkoihin ripustettuja lautoja on huomattavasti enemmän, ollaan sitä kautta saatu vahvistus, että on paljon sähköpotkulautojen vastustajia ja vihaajia, mielipiteensä ilmaisijoita liikenteessä.
Bürkland huokaa, että onneksi potkulautojen heittäminen vesistöihin on vähentynyt – tosin sen vuoksi, että pysäköintipisteet on opittu rajaamaan tarpeeksi kauas vesistöstä.
Asiaa auttoi osaltaan myös se, että saksalaisyritys vaihtoi pari vuotta sitten laudat painavampiin malleihin.
Bürklandista tuntuu siltä, että aiemmin kun laudat olivat kevyempiä, niitä oli helpompi heittää vesistöön.
Nykyiset mallit painavat yli 30 kiloa. Niitä on vaikeampia paiskoa luontoon.