Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty muistaa selkeästi hetken, kun hän sai tiedon Kalajoen heinäkuisen metsäpalon muuttumisesta suuren luokan tuhoksi.
Räty vastasi karmeaan puheluun keskiviikkona 28. heinäkuuta Ylivieskassa, noin 20 kilometrin päässä palopaikasta. Sammutustyöt oli aloitettu maanantaina.
– Sain kuulla, että paloalue oli moninkertaistunut tunnissa. Palo eteni tulimyrskynä. Ajattelin ettei se voinut olla mahdollista. Menin ulos ja katsoin taivaanrantaa. Uskottavahan se oli, Räty sanoo.
Metsäpalo syttyi Mastomaan alueella Raution kylässä maanantaina 26. heinäkuuta. Ensimmäisenä päivänä paloalueeksi arvioitiin noin 20 hehtaaria. Tiistaina arvio nousi 70 hehtaariin. Lopulta metsää paloi 227 hehtaaria.
Paloalue oli valtava paikallisiin resursseihin nähden. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on kaikkiaan 784 käytettävissä olevaa pelastajaa. Heistä puolet on pelastuslaitoksen henkilöstöä, loput sopimuspalokuntalaisia ja vapaaehtoisia.
– Henkilöstön saamisessa paikalle oli heti alussa vaikeuksia, sillä menossa oli paras loma-aika. Olimme heti yhteydessä pohjoisen muihin laitoksiin. Myöhemmin soittelin esimerkiksi Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja lopulta joka puolelle, Räty kertoo.
Pelastuspäällikkö Pekka Räty ei ollut uskoa, kun hän sai puhelimitse tiedon, että Kalajoen metsäpalo eteni tunnissa moninkertaiseksi.
Poliisin esitukinnassa palon syttymissyyksi on arvioitu huolimattomuus. Syttymispaikan vieressä oli Mutkalammin tuulipuiston työmaa. Yhtä henkilöä epäillään yleisvaaran tuottamisesta.
Epäilty kiistää osallisuutensa asiaan. Juttu on siirtynyt poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan.
Ilmoituksen metsäpalosta teki tuulivoimatyömaan työntekijä. Kun ensimmäiset pelastuslaitoksen autot olivat matkalla paikalle, vastaan tuli kolme työmaan kaivinkonetta.
– Niillä oli yritetty sammuttaa paloa, mutta kun se ei onnistunut, ne yrittivät karkuun palon alta, Räty kertoo.
Lue lisää: Kalajoen valtavan metsäpalon syttymissyy selvisi
Metsää paloi Kalajoella kaikkiaan 227 hehtaaria heinäkuussa 2021. Edellisenä kesänä Muhoksella paloi metsää 250 hehtaaria. Nämä ovat suurimmat maastopalot vuosikymmeniin.
Metsäpalon sammuttamistyö saatiin ripeästi käyntiin. Kahden viikon aikana pelastustöihin osallistui kaikkiaan noin 1 500 henkilöä. Mukana oli ensimmäistä kertaa miehistöä kaikista Suomen pelastuslaitoksista.
– Jokilaakson pelastuslaitoksesta mukana oli noin 360 henkilöä. Virka-apua saatiin puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu oli tukitehtävissä ja palokuntanaiset huolehtivat muonituksesta.
Sammutustöiden keskus siirrettiin Raution kylään keskiviikkona 28. heinäkuuta. Muualta tulleet sammuttajat majoitettiin Raudaskylän kristilliseen opistoon ja Törmälän leirikeskukseen.
Käytössä oli 137 majoituspaikkaa. Palokuntanaiset pyörittivät ruokahuoltoa vuorokaudet ympäriinsä. Sängyt pedattiin valmiiksi ja merkiksi laitettiin Kettukarkki. Jos karkki oli syöty, peti oli käytetty.
Lue lisää: Kalajoen maastopalossa tuhoutui pääosin seurakunnan metsää, paloalueen koko tarkentunut
Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan kahden viikon sammutuskeikka osoitti, että Suomesta löytyy vielä yhteisöllisyyttä, ja apua saa kun sitä pyytää.
– Ihmeellinen yhteishenki siinä heräsi. Sammutustöiden jälkeen Raution 14 jäsenen palokunta on saanut kahdeksan uutta sopimuspalokuntalaista. Varusteet ovat käyneet vähiin ja naulakkopaikat loppuneet. Se on liikuttavaa, Haapanen sanoo.
Kalajoen metsäpalo oli vuosikymmeniin toiseksi suurin Suomessa. Laajin paloalue on Muhoksella, missä paloi metsää noin 250 hehtaaria kesällä 2020.
Laajat palot ovat saaneet Suomen pelastuslaitosten johtajat järjestäytymään vastaisuuden varalle. 22 laitoksen pelastusjohtajat ovat ehdottaneet käytäntöä, jossa kaikista pelastuslaitoksista olisi etukäteen tiedossa apuun saatavat resurssit.
Kalajoen metsäpalo
Palo syttyi 26.7. ja sammutustyöt jatkuivat 9. elokuuta saakka.
Metsää paloi kaikkiaan 227 hehtaaria.
Paloalueen kehä oli noin 9 kilometriä.
Sammutustöissä oli yhteensä noin 1 500 henkilöä.
Paloalueelle vedettiin letkulinjoja noin 50 kilometriä.
Sammutuksessa käytettiin jokivettä ja käytöstä poistetun kalanviljelylammikon vettä.