Ruotsin ja Suomen poliisit historialliseen yhteistyöhön Tornionlaaksossa – vuosia veivattu sopimus saatiin allekirjoitettua - Oulun seutu - Ilta-Sanomat

Ruotsin ja Suomen poliisit historialliseen yhteistyöhön Tornionlaaksossa – vuosia veivattu sopimus saatiin allekirjoitettua

Poliisien yhteispartioinnista on keskusteltu Tornionlaaksossa jo parinkymmenen vuoden ajan.

Suomen ja Ruotsin poliisien yhteistyö Tornionlaakson raja-alueella on lähellä toteutumista.

19.10. 17:18

Vuosia vireillä ollut Suomen ja Ruotsin poliisien yhteistyö Tornionlaakson raja-alueella on lähellä toteutumista.

Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ja Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg allekirjoittivat Torniossa tiistaina oikeudellisesti sitovan valtiosopimuksen asiasta.

Sopimuksen tarkoituksena on tehostaa entisestään Suomen ja Ruotsin poliisi­yhteistyötä alueella, jossa rajat ylittävä kanssakäyminen ja yhteistoiminta on hyvin tiivistä muutenkin.

Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.

Yhteistoiminta-alue alkaa Torniosta ja jatkuu rajan molemmin puolin Enontekiölle saakka.

– Heti huomenna poliisit eivät vielä toimi rajan yli toisiaan auttaen. Tarvitaan koulutusta ja käytäntöjen yhteen sovittamista. Sopimus kuitenkin tiivistää yhteistyötä, Ohisalo sanoi Torniossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg ja Suomen sisäministeri Maria Ohisalo vierailivat tiistaina Torniossa ja Haaparannalla.

Molemmat sisäministerit kuvailivat yhteistyösopimusta historialliseksi saavutukseksi. Raja-alueen poliisien yhteisestä partioinnista on puhuttu jo parinkymmenen vuoden ajan.

Toisen valtakunnan alueella toimiminen on kuitenkin ollut hankalaa, sillä Suomen ja Ruotsin lainsäädännöt poikkeavat toisistaan.

Nyt allekirjoitettua sopimusta sovelletaan vain kiireellisissä tilanteissa. Se sisältää pääasiassa kahdenlaista yhteistyötä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavat toimet.

Poliisi voi esittää pyynnön toisen maan poliisille, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara.

Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä voi kuitenkin aina kieltäytyä.

– Apua voidaan antaa naapurivaltion puolella myös ilman erillistä pyyntöä. Poliisiviranomainen voi siis ylittää valtion rajan ja ryhtyä alueella väliaikaisiin toimenpiteisiin vakavia rikoksia torjuakseen. Tätä sovelletaan vain, jos on olemassa riski, että vaara uhkaa ennen kuin isäntämaan poliisit ehtivät paikalle, Ohisalo selvitti.

Vuosina 2014–2016 koulutettiin Euroopan unionin rahoituksella 150 suomalaista ja ruotsalaista poliisia yhteispartiointia ja muita rajan ylittäviä operaatioita varten.

Yhteispartiointia ei kuitenkaan voitu ottaa käyttöön, koska Ruotsissa ei saatu aikaan samanlaisia lakimuutoksia kuin Suomessa. Ruotsin perustuslain mukaan yhteispartiointi edellyttää valtiosopimuksen solmimista maiden välille.

Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Esa Heikkinen arvioi, ettei vuosia sitten koulutettuja poliiseja voi enää käyttää, vaan koulutusta on jatkettava.

– Vanhoilla tiedoilla ei enää olla liikkeellä. Koulutus on haasteellista kun ollaan kahden valtakunnan alueella. Kielikysymykset on ratkaistava ihan aluksi. Edellisellä kerralla koulutus kesti kolme vuotta, joten ihan heti ei päästä yhteistoimintaan.

Ohisalon mukaan pohjoismaiden poliisiviranomaiset ovat tehneet rikostorjunnassa yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan.

Yhteistyö perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, EU-oikeuteen ja kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön.

– Nyt allekirjoitettu sopimus on oikeudellisesti sitova valtiosopimus. Seuraavaksi valmistellaan hallituksen esitys, joka viedään eduskuntaan ensi syksynä. Poliisien koulutus käynnistetään jo valmiiksi, Ohisalo sanoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?