Rajayhteisön määritelmä kiukuttaa Tornionlaaksossa – ”Linjaus ei perustu mihinkään järjelliseen ratkaisuun” - Oulun seutu - Ilta-Sanomat

Rajayhteisön määritelmä kiukuttaa Tornionlaaksossa – ”Linjaus ei perustu mihinkään järjelliseen ratkaisuun”

Torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso (ps) vaatii alueelle rajapassia. Tornionlaakson Neuvosto määrittelisi rajayhteisöön kuuluvaksi kaikki länsirajan kunnat.

Rajayhteisön asukkaat saavat liikkua länsirajan yli vapaasti. Matkustajan pitää kuitenkin pystyä osoittamaan asiakirjalla, että hän kuuluu paikalliseen rajayhteisöön asuinpaikkansa perusteella.­

27.8.2020 15:50

Hallituksen määritelmä rajayhteisöstä herättää kiukkua Suomen länsirajalla. Tornionlaaksossa rajayhteisöön kuuluvat valtateiden varren asukkaat molemmin puolin valtakuntien rajaa. Tornionlaaksolaisten mielestä käsitteen pitäisi ulottua kaikkiin rajakunnissa asuviin.

Tornionlaakson Neuvoston hallituksen puheenjohtaja, Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo pitää nykyistä linjausta järjettömänä ja päätös osoittaa hänen mielestään suurta tietämättömyyttä alueen erityisyydestä.

– Linjaus ei perustu mihinkään järjelliseen ratkaisuun. Esimerkiksi meillä Pellossa valtatie 21 noudattelee valtakunnanrajana toimivaa Tornionjokea, mikä tarkoittaa sitä, että rajayhteisön raja on noin 50 metriä valtakunnan rajasta, hän huomauttaa.

Valtioneuvoston linjauksen mukaan rajayhteisöön kuuluviksi henkilöiksi lasketaan Ruotsin puolella tien 99 läheisyydessä asuvat henkilöt, Suomen puolella tien E8 (vt 21) läheisyydessä asuvat henkilöt sekä Haaparanta-Tornion kaksoiskaupungin taajamassa asuvat henkilöt.

Rajavartiolaitoksen mukaan paikallinen rajayhteisö määritellään luontaisina rajan eri puolilla sijaitsevina asiointialueina, joissa on päivittäistä tai viikoittain tapahtuvaa liikennettä valtakunnan rajan yli. Luontaista asiointialuetta ei näin ollen voida kaikissa tilanteissa tarkkarajaisesti määritellä.

IS kysyi rajayhteisön määritelmän taustaa sisäasiainministeriöstä. Vastauksen antoi sähköpostitse viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.

– EU:n komissio on korostanut jäsenvaltioiden yhtäläistä kohtelua epidemiatilanteessa. Komissio pitää alueellisia ratkaisuja kunta- tai hallintorajoihin perustuen syrjivinä, mutta on ottanut rajayhteisöihin positiivisen kannan. Siksi siis ei määritellä rajayhteisöä kuntien perusteella, vaan toiminnallisena alueena. Rajavartiolaitos on määritellyt tarkemmin länsirajan rajayhteisöt, Koistinen toteaa lyhyesti.

Tornionlaakson Neuvosto on esittänyt sisäministeriölle erillisratkaisua, jonka mukaan luonnollisin rajayhteisön määritelmä kattaisi 6 rajakuntaa Suomessa, 3 Norjassa ja 3 Ruotsissa sekä Kiirunan kunnan itäisen osan.

– Sillä alueella on vuosikymmeniä rakennettu yhteisiä kulttuurin, liikunnan ja myös elinkeinoelämän toimintoja. Valtakunnan raja täällä on yhtä kuin kunnanraja sisämaassa. Tuntuu että meidän esityksemme ovat kaikuneet kuuroille korville, Ylitalo tuhahtaa.

Rajakunnissa asuvien mielestä ministeriön pitäisi kuunnella entistä tarkemmin alueen asukkaiden ääntä. Ylitalo odottaa, että rajayhteisöpäätöstä muutetaan mahdollisimman pian.

– Tämä viivottimella piirretty perusteeton rajahan ei meitä suomalaisia rajoita fyysisesti, mutta ruotsalaisten ja norjalaisten liikkumista se haittaa. Meille sillä on lähinnä se negatiivinen vaikutus, että se kasvattaa tarpeetonta vastakkainasettelua täällä sekä oman maan sisällä että valtakunnan rajan yli.

Torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso (ps) on Ylitalon kanssa samaa mieltä. Nykyinen rajayhteisön käsite on epäselvä.

Juuso on tehnyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen niin sanotun rajapassin käyttöönotosta. Hänen mukaansa on hassua, että esimerkiksi 10 kilometrin päässä Tornion keskustasta asuvat eivät ole osa rajayhteisöä.

Torniolaisen kansanedustajan Kaisa Juuson (ps) asuinpaikka on Arpelan kylä, jonne on länsirajalta matkaa noin 30 kilometriä. Arpelalaiset eivät kuulu hallituksen määrittelemään rajayhteisöön.­

Juuson kotikylä on Arpela, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä länsirajalta. Arpelalaiset eivät kuulu rajayhteisöön.

– Ei se tosin minua ole haitannut, vaikka olen Arpelassa viettänyt koko kesän, kansanedustaja sanoo.

Juuson mielestä nykyinen rajayhteisön määritelmä on vaikeasti kontrolloitavissa rajavartijoille. Rajanylitysoikeus pitäisi hänen mukaansa määritellä kuntakohtaisesti Suomen ja Ruotsin rajakunnille.

– Tartuntatilanteen mukaan sitä olisi silloin helppo tilapäisesti rajoittaa sellaisen kunnan osalta, jossa tartunnat ryöpsähtävät. Nythän se on liki mahdotonta, Juuso perustelee kysymystään, johon ei ole vielä saanut vastausta sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?