Rajapassista haetaan ratkaisua Tornionlaakson rajaliikenteeseen – Oulussa ja Överkalixissa sukkuloiva Jukka odottaa kauhuissaan korona­karanteenia - Oulun seutu - Ilta-Sanomat

Rajapassista haetaan ratkaisua Tornionlaakson rajaliikenteeseen – Oulussa ja Överkalixissa sukkuloiva Jukka odottaa kauhuissaan korona­karanteenia

Rajapassi poistettiin käytöstä vuonna 1957 ja se korvattiin tullauskirjalla.

Jukka Olli asuu Ruotsin puolella Överkalixissa, mutta käy töissä Oulussa.­

12.8.2020 21:39

Tornionlaaksossa on virinnyt ajatus rajapassista, joka oikeuttaisi alueen asukkaat kulkemaan vapaasti länsirajan alueella. 13 rajakunnan muodostama Tornionlaakson neuvosto on kirjelmöinyt asiasta Suomen sisä- ja ulkoministeriöille elokuussa.

Suomen länsirajalla on aikaisemmin ollut käytössä rajapassi, jonka avulla yritettiin suitsia rajan yli tapahtuvaa salakuljetusta eli joppausta.

Rajapassin myönsi nimismies paikallisille asukkaille ja se poistui käytöstä vuonna 1957. Siinä olivat henkilötiedot ja sen kanssa kulkeva sai tuoda rajan yli rajoitetusti rahaa ja tavaraa.

Kun rajapassi lopetettiin, sen tilalle tuli paikallisen tullipäällikön myöntämä tullauskirja, joka myönnettiin 15 vuotta täyttäneelle rajaseudun asukkaalle.

Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki kertoo, että monet neuvoston jäsenet muistavat tullauskirjakäytännön lapsuudestaan.

– Minulla on kuvat oman äidin, isän sekä isoisän tullauskirjoista. Niiden tarkoituksena oli ymmärtääkseni taata rajakuntien asukkaille oikeus ostaa hyödykkeitä toisesta maasta.

Ajanki arvelee, että uusi rajapassi voitaisiin ottaa käyttöön todella nopeasti, koska periaatteessa verokortti tai asuinpaikkatodistus riittävät todentamaan, että henkilö asuu sopimukseen kuuluvassa rajakunnassa.

– Rajapassin saisivat kaikki rajakuntien asukkaat. Tornionlaakson Neuvoston alueella heitä olisi noin reilut 68 000. Tavoitteena olisi liikkuvuuden ja normaalin elämän turvaaminen rajakuntien asukkaille ja elinkeinoelämälle, Ajanki mainitsee.

Ajanki on Suomen kansalainen ja hän asuu Torniossa. Työpaikka on Ruotsin puolella Haaparannalla. Rajavalvonta on vaikuttanut hänenkin työmatkaansa ja erityisesti se on vaikuttanut Ruotsissa asuviin Ruotsin kansalaisiin, sillä heidän on täytynyt perustella aiempaa tarkemmin rajan ylitys.

– Kuljin alussa työnantajatodistuksen nojalla töissä, mutta kun suositus vain pakollisesta työssäkäynnistä tuli, siirryin etätöihin Tornioon. Minulla ei ole ollut vaikeuksia ylittää raja, en myöskään itse ole kokenut negatiivisia kommentteja. Ruotsissa asuvien kollegoiden kokemukset ovat kuitenkin voineet olla erilaisia, ja tämä johtuu siitä, että Suomen kansalainen saa aina palata kotimaahansa eikä tätä ole kyseenalaistettu, hän kertoo.

Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki kertoo, että aloite rajapassista on toimitettu sisä- ja ulkoministeriöihin elokuussa.­

Loman jälkeen Ajanki siirsi työpisteensä takaisin Haaparannalle. Nyt hän odottaa Suomen hallituksen uusia linjauksia kotikonttorissa.

– Minulle itselleni mahdollinen koronakaranteeni ei tuo ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta olen eilen ja tänään keskustellut erittäin huolestuneiden rajakuntien asukkaiden kanssa. Koska jos asuu Ruotsissa, mutta työskentelee Suomessa, tarkoittaisi ministeri Kiurun linjaus että näiden henkilöiden tulee valita joko työ tai perhe, hän hämmästelee.

Ajangin mielestä päättäjien pitäisi muistaa, että Tornionlaakso on täysin poikkeava alue verrattuna muuhun Suomeen. Raja-alueella on tavallista, että asutaan toisessa maassa ja käydään töissä toisessa.

– Ja erityisen hämmentäväksi asian tekee se, että paria kuntaa lukuun ottamatta tartuntatilanteet ovat hyvin samankaltaiset kummallakin puolella rajaa. Eli me paikalliset emme näe mitään perustetta ministeri Kiurun esittämille linjauksille, hän painottaa.

Tornion rajanylityspaikalla on vilkas liikenne. Heinäkuussa rajan ylitti noin 520 000 ihmistä. Työmatkaliikennettä siitä on noin kolmannes.­

Päättäjät eivät ymmärrä länsirajan liikennettä eivätkä Tornionlaakson ihmisten elämää. Tämä on tullut selväksi koronakriisin aikana, arvioi Jukka Olli. Hän työskentelee asiantuntijana Business Oulussa, mutta asuu Ruotsin puolella Överkalixissa eli Ylikainuussa.

Olli on asunut rajan pinnassa vuodesta 1980 saakka ja hän kulkee säännöllisesti työmatkansa rajan yli. Olli on hankkinut asunnon Oulusta ja käy viikonloppuisin kotonaan Överkalixissa. Työmatkaa kertyy 260 kilometriä. Sen ajaa tavanomaisissa keliolosuhteissa kolmessa tunnissa.

– Jos karanteeni tulee pakolliseksi, niin työmatka hankaloituu. Teen etätöitä noin puolet ajasta, mutta esimerkiksi työkavereiden kanssa ideointi jäisi kokonaan pois ja se olisi iso menetys, Olli arvioi.

Länsirajalla asuville koronatilanne on ollut sekavaa aikaa. Hämmennystä ovat aiheuttaneet rajamuodollisuudet, etenkin kun välillä käteen työnnettiin paperi, jota piti täyttää rajan yli mennessä.

Monet alueen asukkaat kaipaavat vapaata kulkuoikeutta asuinpaikkakuntaan perustuen. Ollikin on valmis käyttämään niin sanottua rajapassia koronaviruspandemian ajan.

– Lyhyellä aikavälillä se voisi olla hyvä ratkaisu, mutta pysyvänä käytäntönä se olisi outoa, hän makustelee.

Tornionlaakson neuvosto

Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin on perustettu vuonna 1987.

Mukana 13 kuntaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Suomen Tornionlaakson kuntain toimikunnan ja vastaavan ruotsalaisen Tornedalskommunernas förbund- yhdistyksen yhteenliittymä.

Tavoitteena on kaikkien Tornionlaaksossa asuvien ja vaikuttavien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen sekä Tornionlaakson kehittäminen ja tornionlaaksolaisten intressien valvominen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?