Satu ja Janne perustivat keskelle ei mitään Satumaan – ”Moneen on pitänyt taipua sähkölaitosasentajan koulutuksella”

Julkaistu:

Kyläkauppa Satumaa on sinnitellyt Muhoksen Kylmälänkylällä 18 vuotta, vaikka matkaa lähikeskuksiin on yli 30 kilometriä.
Kun muhoslaiset Satu ja Janne Kukkohovi aloittivat kauppiaina 18 vuotta sitten, liikkeelle oli lähdettävä yksinkertaisella menetelmällä. Osuuskaupan tyhjäksi jättämään kiinteistöön perustettiin aluksi ihan tavallinen ruokatavarakauppa.

Nuoripari halusi pysyä kotiseudulla ja työpaikat oli luotava itse. Janne työskenteli tuolloin maatalouslomittajana ja Satu kaupassa.

– Janne on sellainen luova ja temperamenttinen tyyppi. Hän ehdotti minulle, että aletaanko kauppiaiksi ja minä suostuin. Siitä lähdettiin liikkeelle, Satu kertaa kaupan perustamisen alkusysäystä.


Pikku hiljaa kyläkaupasta on muodostunut monipuolinen, runsaan sadan talouden Kylmälänkylän keskus. Sieltä saa ruokatarpeiden lisäksi muun muassa autotarvikkeita ja kausitavaroita. Kahvilan puolella voi nauttia oluen tai kahvit. Janne on opiskellut myös pizzojen paistamisen.

– Moneen on pitänyt taipua sähkölaitosasentajan koulutuksella, hän naurahtaa.

Pizzan paistamista kävi opettamassa pizzeriassa työskentelevä kaveri. Nyt Janne taikoo pizzoja ja tekee taikinankin itse.

– Testasin lukemattoman määrän jauhoja taikinaa varten. Paras pohja tulee paikallisen myllyn eli Kinnusen myllyn jauhoista, hän tietää nyt kokemuksesta.

Kylmälänkylän kauppiaspariskunta arvelee, että kyläkauppa menestyy, kun se löytää vakituiset asiakkaat ja palvelee heitä hyvin. Sadun mielestä tärkeintä on palvella aidosti, ja se tarkoittaa muutakin kuin kassakoneen takana istumista.

Janne painottaa toiminnassa monipuolisuutta. Kaupasta pitää löytyä tavaraa monenlaisiin tarpeisiin. Siksi hän kantaakin keskellä kesää auton perästä kauppaan läjän jääkiekkomailoja ja luistimia.

– Eikös nyt ole paras aika ostaa näitä? hän nauraa mailoja kantaessaan.

Kyläkauppa Satumaa sijaitsee yli 30 kilometrin päässä Muhoksen, Utajärven, Tyrnävän ja Vaalan keskustoista. Talvella asiakaskunta koostuu paikallisesta väestä. Kesäisin kauppaan pysähtyvät myös mökkiläiset, ohikulkijat ja lähiseudun vanhoilla kotitiloilla käyvät lomalaiset.


Kukkohovien yrittäjyys on pakostakin osa jokapäiväistä elämää. Koti on kaupan vieressä sijaitsevassa Jannen vanhassa kotitalossa. Työpäivät ovat pitkiä, sillä kaupan aukioloaikojen lisäksi työtä riittää siivoamisessa, tiskaamisessa, kirjanpidossa ja hyllyjen täyttämisessä.

Satu tunnustaa, että vaikka työ on monipuolista ja mukavaa, toisinaan tulee väsymys. Yrittämisen lisäksi huomiota ja työtä vaativat perheen lapset, 3-vuotias Eeva, 5-vuotias Jari ja 8-vuotias Sami.

– Joskus kun oikein väsyttää, toivon, että joku muu tulisi tekemään seuraavat hommat. Mutta tiedän, että jos en tee niitä itse, ne jäävät tekemättä. Ei auta valittaa, tämä on oma valinta ja elämäntapa, hän vielä lisää.

Kyläkauppojen tilanne ei Jannen mielestä näytä kovin valoisalta. Hän sanoo lukeneensa jostakin, että melkein 30 kauppaa kuolee joka vuosi. Kukkohovit aikovat silti jatkaa Kylmälänkylällä niin kauan kuin kunto kestää.

– Niin kauan jatketaan, kun jaksetaan. Jaksamisestahan tämä on kiinni, hän huomauttaa.

Syksyllä apua kyläkauppojen ahdinkoon

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2018 perinteisiä kyläkauppoja 221 kappaletta. Kymmenen vuotta aikaisemmin niitä oli vielä 507 eli yli kaksi kertaa nykyistä enemmän.

Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen kertoo, että kyläkauppoja kuolee vuosittain 20-30. Ahdinkoon yritetään saada apua syksyllä alkavasta kyläkauppatuesta. Tukea ehdotetaan myönnettäväksi enintään 15 000 euroa hakijaa kohden.


– Edelliselle hallitukselle pitää antaa kiitosta kokeilusta, jonka avulla yritetään hidastaa kyläkauppojen kuolemia. Kokeilu koskee noin sataa kauppaa, jotka sijaitsevat vähintään 7,5 kilometrin päässä seuraavasta kaupasta ja joilla on päivittäistavarakaupan lisäksi ainakin yksi muu kaupallinen palvelu, hän selvittää.

Tällaisia muita palvelukokonaisuuksia voisivat olla posti-, käteisnosto-, apteekki- tai polttoainejakelupalvelu.

Niemisen mielestä kokeilulla on suuri merkitys kyläkaupoille, joilla on tärkeä merkitys tulevaisuudessa kylien palvelujen välittäjänä harvaan asutuilla alueilla.

– Kyläkaupat voisivat toimia esimerkiksi osana lääkejakelua. Jos Suomi halutaan pitää asuttuna kaikkialta, maaseudun elämä on pidettävä virkeänä ja siellä on säilytettävä normaalielämän edellytykset. Kyläkauppa on yksi peruspalvelu, hän huomauttaa.