Kempeleen vanha pappila paloi – ”Kyllä tämä tuhoutui pahemmin kuin kuvittelimme”

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Kempeleen keskustassa sijaitseva vanha pappilarakennus paloi.
Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleen vanha pappilarakennus tuhoutui tulipalossa jopa pahemmin kuin aluksi arvioitiin, kertoo STT.

Katto ja osa seinistä on jouduttu purkamaan, ja aamuviideltä käynnissä olivat jälkisammutustyöt.

– Kyllä tämä tuhoutui pahemmin kuin kuvittelimme. Mutta on rakennusta vielä jonkin verran pystyssäkin, päivystävä palomestari Jarno Soisalo sanoi STT:lle.

Paikalla ollut IS:n valokuvaaja kertoi illalla, että koko rakennus oli savun vallassa.

– Huonolta näyttää.

Kuvaajan mukaan palo levisi edelleen ja rakennuksesta nousi kymmenien metrien savupatsas taivaalle.

Kempeleen seurakunnan vastaava kirkkoherra Vesa Äärelä kertoi IS:lle paikalta, että talon ylävälipohja paloi. Kattoa aukaistiin, ja vettä ohjattiin paloon.

– Savusukeltajat katsoivat, että rakennuksessa ei ole ketään, Äärelä kertoi huojentuneena.


Sankka savu levisi omakotitaloalueelle sekä läheisen kauppakeskus Zeppeliinin suuntaan.

Pelastuslaitos teki reikiä rakennuksen kattoon ja yritti kahden puomitikasauton avulla sammuttaa paloa.

Palo herätti myös huomiota paikallisissa, pelastusyrityksiä saapui seuraamaan kymmeniä, jopa sata paikallista.


Polkupyöräilijä teki ilmoituksen

Hälytys palosta tuli kello 18.33.

– Polkupyöräilijä oli nähnyt savua ja soittanut palokunnalle, josta sitten soitettiin minulle, kertoi Äärelä.

Pappilarakennus on valmistunut vuonna 1899. Vanha pappila on kulttuurihistoriallisesti merkittävä pala Kempelettä.

– Joutuvat lykkäämään niin paljon vettä, että kastuuhan se kokonaan. Se on 1800-luvun lopulla rakennettu hirsirunkoinen, saa nähdä, missä kunnossa tulee olemaan. Ei todennäköisesti kovin hyvässä, sanoi Äärelä.

– Tämä on takapakki meille. Kempeleessä ei paljon näin vanhoja rakennuksia ole. Tämä on sillä lailla Kempeleen historiaa isosti tämä vanha pappila.


Oulun poliisista kerrottiin, että paikalla oli pelastuslaitoksen lisäksi yksi poliisipartio.

– Niitä tarvitaan usein liikenteen ohjaamiseen ja sellaiseen, jos on isompi palo kyseessä, poliisista kerrottiin.

Äärelä totesi, että pappila odotti remonttia eikä ollut käytössä muutamaan vuoteen.

Rovasti Kaarle Ilmari Cajanus asutti pappilaa vuoteen 1966. Hän jäi pappilan viimeiseksi isännäksi. Sen jälkeen kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on toiminut muun muassa kouluna ja kerhotilana.

Rakennus on asemakaavallisesti suojeltu.