Oulun seksuaalirikoksissa groomingin kaltaisia piirteitä – asiantuntija: tekijä voi manipuloida uhrin vaikenemaan

Julkaistu:

Seksuaalirikosten sarja, josta epäillään kahdeksaa miestä, on kestänyt jopa kuukausien ajan.
  • Oulun poliisi tutkii poikkeuksellista seksuaalirikosten sarjaa, jossa kahdeksaa ulkomaalaistaustaista miestä epäillään alaikäisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
  • Epäilysten mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö on jatkunut jopa kuukausia.
  • Oulun poliisi tutkii samanaikaisesti myös kahta muuta alle 16-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta, joissa epäilty on ulkomaalaistaustainen mies.
Seksuaalirikosten sarja, josta epäillään kahdeksaa miestä, on kestänyt jopa kuukausien ajan.

Noin 20–30-vuotiaita miehiä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta, joista voidaan tuomita vankeutta kahdesta kymmeneen vuoteen.

Uhreja on kyseisessä jutussa tämänhetkisen tiedon mukaan yksi. Hän on 10–15-vuotias tyttö. Tarkkaa ikää ei ole kerrottu.
Rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisilaitokselta kertoo, että kysymys on ollut groomingin kaltaisesta tilanteesta.

– Näissä tapauksissa kyseessä näyttäisi olleen hieman lyhytkestoisempi houkuttelu. Nuorilla tapaamisen sopiminen ulkomaalaistaustaisen miehen kanssa saattaa olla spontaanimpaakin.

– Esimerkiksi kesken bileiden voi joku tarjota jotain ”kivaa” somekanavan välityksellä, vaikkapa tupakkaa tai alkoholia, josta ikävä tapahtumaketju saattaa käynnistyä.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan internetin kautta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi päätyvät lapset ovat yleisimmin juuri 13–15-vuotiaita, hieman harvemmin 11–12-vuotiaita.

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kommentoi, mikä kaikki johti siihen, että epäilty hyväksikäyttö pystyi jatkumaan niin pitkään.

Aikuinen valehtelee usein ikänsä

Groomingilla tarkoitetaan prosessia, jossa aikuinen houkuttelee ja manipuloi lapsen seksuaalisiin tekoihin.

Tavallisesti aikuinen luo ensiyhteyden lapseen internetissä, esimerkiksi Facebookin, Instagramin tai muun sosiaalisen median kautta.

Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras kertoo, että groomingissa aikuinen esittää uhrilleen nuorempaa kuin todellisuudessa on.

– Hän voi valehdella olevansa lähellä nuoren ikää. Muutoin nuori voisi todeta, ettei halua keskustella hänen kanssaan, koska kyseessä on aikuinen.

– Toisaalta nuori voi kokea aikuisen turvallisena. Nuori voi ajatella, että koska päihteitä tai tupakkaa tarjoaa aikuinen, on turvallista mennä hakemaan niitä hänen luotaan.

Yhteys vieraalla kielellä

Portaalla on 13 vuoden kokemus työstä seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden nuorten parissa.

Hän korostaa puhuvansa groomingista pääasiassa yleisellä tasolla, sillä Oulun tapausten rikostutkinta on niin alussa, ettei edes tapahtumien pääpiirteitä tiedetä.
Hän kuitenkin kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että Oulussa miehet olivat luoneet yhteyden suomalaistyttöön, vaikka eivät juuri puhu suomea.

Porras pitää mahdollisena, että kontakti on saatu englannin kielellä. Tietynlainen kielimuuri on voinut toimia epäiltyjen eduksikin.

– Se on alaikäisestä voinut tuntua mielenkiintoiselta ja jännittävältäkin, että saa keskustella vieraan kanssa englanniksi. Nuori voi pitää tällaista oppimiskokemuksena, eikä siinä tule mieleenkään, että voisi joutua seksuaalirikoksen uhriksi.

Hyväksikäyttö ei näy ulospäin

Porrasta ei yllätä, että Oulun tapauksessa seksuaalisen hyväksikäytön epäillään jatkuneen jopa kuukausia.

Se ei ole seksuaalirikoksissa mitenkään tavatonta.

Rikokset voivat pysyä piilossa pitkäänkin, sillä uhrin on äärimmäisen vaikeaa kertoa tapahtuneesta monesta eri syystä.

Etenkään pienellä lapsella ei ole tapahtuneelle sanoja. Esimerkiksi vuoden 2017 lopulla hyväksikäyttötapaus lähti purkautumaan siitä, kun pieni lapsi kertoi vanhemmilleen, kuinka tuttu mies oli laittanut hänen takapuoleensa ”vaaleanpunaisen tulikepin”.

– Joskus kuluu vuosia tai vuosikymmeniä, ennen kuin lapsuudessa tai murrosiässä tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö tulee ilmi. Ihmiset saattavat kertoa kokemastaan vasta aikuisina. Esimerkiksi sen jälkeen, kun saavat omia lapsia ja muistot nousevat pintaan, Porras sanoo.

– Seksuaalirikoksen kohteeksi joutunut voi miettiä, että pääsee helpommalla kun ei ajattele asiaa.

On harhaluulo, että hyväksikäyttö näkyisi lapsesta tai nuoresta ulospäin. Päinvastoin nuori voi pärjätä koulussa erinomaisesti ja näytellä tarkoituksella reipasta, ettei huolestuttaisi vanhempiaan.

– Jos perheessä on surua, työttömyyttä tai muita murheita, nuoret aistivat sen herkästi. He voivat ajatella, etteivät halua kuormittaa vanhempia entisestään, ja jättävät kertomatta.

Tekijä manipuloi hiljaiseksi

Hyväksikäyttö voi jatkua kauan myös siksi, koska groomingissa tekijä pyrkii manipuloimaan uhrinsa hiljaiseksi.

Uhri voi uskoa, että tekijä todella välittää hänestä, mutta myös pelottelu ja kiristäminen ovat tavallisia keinoja taata vaikeneminen.

– Voi olla, että vanhemmat, isovanhemmat tai opettajat ovat sanoneet, ettei vieraita saa mennä tapaamaan. Sitten kun on mentykin, lapsi voi pelätä, että hänelle tulee tapahtuneesta seurauksia, Porras kuvaa.

Tekijä voi vahvistaa tätä ajatusta ja pelotella uhria seurauksilla. Hän saattaa vakuuttaa, että uhri on toiminut väärin, tai uskotella, ettei uhria edes uskoisi kukaan.

– Sen mitä olen nuorten kanssa tästä puhunut, niin monilla on vahva käsitys ja uskomus, että aikuiset ovat aina aikuisten puolella. Ajatellaan, ettei nuoria usko kukaan.

Juttua muokattu 5.12.2018 klo 23.20: Juttuun korjattu tieto, että Oulun tapauksessa epäillään kahdeksaa miestä. Aiemmin jutussa puhuttiin seitsemästä epäillystä. Poliisi kertoi IS:lle keskiviikkona, että epäiltyjä on tapauksessa kaikkiaan kahdeksan.

Mitä on grooming?

1. Grooming tarkoittaa aikuisen tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa tai houkutellaan lapsi toimimaan seksuaalisella tavalla.

2. Internetiin ja digitaaliseen mediaan liittyvässä groomingissa aikuinen voi olla lapselle tai nuorelle tuttu, mutta on yleistä, että tekijä on ennestään tuntematon ja hänellä on kohteena samanaikaisesti useita lapsia.

3. Pelastakaa Lapset ry:n selvitysten mukaan internetin kautta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi päätyvät lapset ovat yleisimmin 13–15-vuotiaita, ja hieman harvemmin 11–12-vuotiaita.

4. Pelkkä seksuaalissävytteinen keskustelu alle 16-vuotiaan lapsen kanssa saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

5. Rikoksesta päästään yleisimmin selville joko vanhempien ottaessa yhteyttä poliisiin tai poliisin oman tutkinnan kautta. Kolmanneksi yleisimmin hyväksikäytöstä päästään selville lapsen itsensä kerrottua asiasta ensin vanhemmilleen.

Lähde: Pelastakaa Lapset