Oulun seutu

Hirvikärpäset liikkeellä tänä kesänä tavallista aikaisemmin ja ärhäkämpinä – ”Metsään ei kannata turhaan mennä”

Julkaistu:

Hirvikärpäset ovat aikuistuneet tänä kesänä tavallista aikaisemmin. Ne ovat lämpimässä syyssäässä vilkasliikkeisiä ja ärhäköitä.
Hirvikannan voimistuminen on lisännyt myös hirvikärpästen määrää. Kun takana on pitkä ja lämmin kesä, hirvikärpäset ovat kuoriutuneet tavallista aikaisemmin. Hyväkuntoiset, ärhäkät imijät työntyvät kauluksesta sisään ja piiloutuvat hiuksiin.

Erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta sanoo, ettei lämmin sää ei ole lisännyt hirvieläimissä elävien loisten määrää. Sen sijaan hirvikärpäspopulaatio on metsässä liikkuvien haittana entistä aikaisemmin.

– Lämmin kesä on edesauttanut ja nopeuttanut kotelovaiheen kehittymistä, ne ovat kuoriutuneet tavanomaista aikaisemmin. Hirvikärpäsiä on havaittu parveilemassa jo elokuun alkupuolella. Viileänä kesänä ne kuoriutuvat elokuun lopulla ja syyskuun aikana, Joensuussa hirvien aiheuttaminen metsävahinkojen ja muiden ongelmien parissa työskentelevä Matala kertoo.

Samaa sanoo hirvikärpästutkimusta tehnyt eläintieteen professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta. Kesän lämpö ei lisää kantaa, mutta vauhdittaa aikuistumistahtia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Hirvikärpäset aikuistuivat tänä vuonna tosi nopeasti ja ne lähtivät lentoon hyväkuntoisina. Ne ovat tänä kesänä tavallista ärhäkämpiä, Kaitala toteaa.

Ärhäköistä tunkeutujista ei ole nähty vilaustakaan Sanginjoen ulkoilualueella Oulussa. Marjatta Kihniä kerää puolukoita kesäisissä varusteissa. Hyttysverkot ja –vaatteet ovat kotona.

– Kotona on hupullisia hyttyspuseroita ja verkollisia lakkeja, mutta niitä ei ole tarvinnut käyttää. Nyt on loistava sää marjastaa ja sienestää, kun ei ole minkäänlaisia häiriötekijöitä, hän kehuu syyskuun alun olosuhteita.


Kihniä on asunut vuosikausia Jyväskylässä ja Espoossa, joten hirvikärpäset ovat tulleet etelässä tutuiksi.

30 kilometrin päässä kaupungista tilanne on jo ihan toisenlainen. Muhoksen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Toivo Portaankorva arvelee, ettei metsään ole nyt menemistä.

– Juuri äsken ajelin autolla riistapellon laitaa. Auton sivuikkuna jäi raolleen ja siitä lensi sisään puolenkymmentä otusta. Kylmälänkylällä on hyvä hirvikanta ja kärpäsiäkin on niin paljon, ettei metsään kannata turhaan mennä, hän toteaa.

Portaankorvan mukaan hirvikärpäsiä on ollut Muhoksella aina runsaasti.

Hirvikärpäsen leviäminen pohjoisemmaksi pysähtyi parikymmentä vuotta sitten. Esiintymisraja kulkee tällä hetkellä lähellä poronhoitoalueen etelärajaa.

– Hirvikärpänen ei pärjää porossa. Ruotsalainen hirvikärpänen elää hyvin metsäkauriissa, mutta Suomessa elää Venäjältä tullut kanta, joka on sopeutunut hirveen, selvittää Kaitala.

Hirvikärpäsnaaras asettuu hirven turkkiin ja parittelee siellä uroksen kanssa. Se imee päivittäin verta ja tuottaa koteloita koko talven. Kotelot tippuvat hirvestä maahan. Hirvikärpänen pudottaa siipensä asettuessaan isäntään eikä se enää sen jälkeen pysty vaihtamaan uuteen paikkaan.

Hirvikärpänen suunnistaa tummaa, lämmintä ja liikkuvaa hahmoa kohti.

– Niitä on tosi vaikea tappaa, joten pitää suojautua tehokkaasti, etteivät ne pääse iholle. Testasimme monenlaisia myrkkyjä, mutta niistä ei ollut mitään apua. Hirvikärpänen hakeutuu niskaan ja hiuksiin. Se hyökkää liikkeen perään, lämpökin voi vaikuttaa.