Ratsastaja löi hevosta väki­valtaisesti Tokiossa, valmentaja käski lyödä lujempaa – Suomenkin laji­liitot saivat palautetta: ”Tuomaristo ei uskaltanut puuttua”

Saksan Annika Schleu epäonnistui, kun hevonen kieltäytyi hyppäämästä. Schleu löi hevosta raipalla useita kertoja ja yritti kovakouraisin ottein saada hevosta palaamaan radalle.

Annika Schleun menestystoiveet kariutuivat, kun hevonen Saint Boy kieltäytyi hyppäämästä esteratsastuksessa.

7.8.2021 15:38

Tokion olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun esteratsastuskilpailu käänsi kilpailun kulun dramaattisesti ja tavalla, josta riittänee puhetta vielä pitkään.

Perjantaina Saksan Annika Schleu oli naisten kilpailussa reilussa johtoasemassa ja matkalla kohti olympiakultaa. Este­ratsastus­osuudessa kaikki kääntyi pää­laelleen. Schleun hevonen Saint Boy kieltäytyi hyppäämästä, ja Schleu putosi kauas kärjestä.

Keskustelu heräsi siitä, miten Schleu käyttäytyi hevostaan kohtaan hypystä kieltäytymisen jälkeen. Itkuinen saksalainen löi hevosta raipalla useita kertoja ja yritti kovakouraisin ottein saada hevosta palaamaan radalle.

Valmentaja Kim Raisner sai lajiliitolta lähtöpassit olympiakisoista, kun hän käski Schleun lyödä hevostaan kunnolla ja perään löi itse hevosta nyrkillä. Raisner ei pääse valmentamaan miesten kilpailuun.

Schleun suorituksen voi katsoa Yle Areenasta. Schleun suoritus alkaa ajassa 4.33.20.

Nykyaikaisen viisiottelun erikoisuus verrattuna normaaliin esteratsastukseen on se, että hevoset ovat kisajärjestäjän hankkimia.

Ratsastaja saa tutustua hänelle arvottuun hevoseen vain 20 minuutin ajan ennen suoritustaan. Ratsastaja ja hevonen ovat toisilleen outoja, toisin kuin esteratsastuksessa, jossa kilpailevalla hevosella voi olla takana vuosien yhteistyö ratsastajan kanssa.

Suomen olympiakomitean sivuilla kuvataan lajin testaavan ratsuväkisotilaan tarvitsemia taitoja. Myös uuden hevosen käsittelyn taito nousee tästä lähtökohdasta.

Sosiaalisessa mediassa virinnyt keskustelu poiki yhteydenottoja myös kotimaassa. Sekä Ratsastajainliiton urheilujohtaja Jutta Koivula että Miekkailu- ja viisiotteluliiton varapuheenjohtaja Riina Pitkänen kertovat, että lauantaiaamuun mennessä harrastajilta oli tullut yhteydenottoja siitä, miten hevosten kohtelu nähdyllä tavalla on mahdollista.

Pitkänen sanoo, että kilpailussa nähtiin täysin tarpeettomia ylilyöntejä, joita seurasi se, että tuomaristo ei uskaltanut noudattaa sääntöjä ja puuttua tilanteisiin. Schleun tilanne oli hänen mukaansa räikein esimerkki, mutta muitakin tilanteita nähtiin.

– Sääntöjen mukaan raippaa saa käyttää ainoastaan hevosen korjaamiseen ja rohkaisemiseen, ei rankaisemiseen. Sitä ei saa käyttää kovalla voimalla tai millään tavalla vahingoittamistarkoituksessa. Lisäksi hevoselle täytyy antaa mahdollisuus reagoida ennen toistoa. Useampi perättäinen raipanisku ei ole ok, Pitkänen sanoo.

Miekkailu- ja viisiotteluliitto lähetti heti lauantaiaamuna tiedotteen, jossa kerrotaan Suomen ajavan sääntömuutoksia lajiin. Suomi perään­kuuluttaa yhtenäisempiä sääntö­linjoja, joiden avulla varmistuu se, että sääntöjä ei katsota millään tasolla läpi sormien.

Sääntöjen ongelmakohdaksi tiedotteessa mainitaan esimerkiksi se, että ratsastaja saa satulasta suistumisen tai hevosen kaatumisen jälkeen jatkaa suoritustaan. Tavoitteena on vieläpä nopea jatkaminen, koska aikaa ei pysäytetä. Pelkona on maksimiajan ylitys.

Esteratsastuksessa kaatuminen ja satulasta suistuminen aiheuttaa heti suorituksen hylkäämisen.

Myös Ratsastajainliitto julkaisi lauantaina tiedotteen, jossa vaaditaan nykyaikaiseen viisiotteluun sääntömuutoksia.

Pitkäsen mukaan 20 minuutin valmistautumisaikaa on vaikea muuttaa ilman, että lajin luonne muuttuu.

Sen sijaan pohdittavaksi voisi hänen mielestään tulla estekorkeus. Nykyisin kisoissa hypätään 120 sentin esteitä, mikä on varsin vaativaa lyhyellä tutustumisajalla.

Suomen kansallisissa viisiottelukilpailuissa käytetään 100 sentin esteitä. Esteratsastuksessa 120 sentin esteitä käytetään kansallisen ja aluetason kilpailuissa, mutta ei alemmilla tasoilla. Suurin osa 120 sentin estekisoista on kansallisia.

Kun hallittavana on useampi laji, ratsastusharjoittelu jää viisiottelijoilla selvästi vähäisemmäksi kuin ainoastaan yhteen lajiin keskittyvillä esteratsastajilla. Pitkänen arvioi harjoittelumäärät lajissa kirjaviksi. Ratsastus­lupa saadaan kansalliselta lajiliitolta, joiden vaatimuksissa voi olla eroja.

Yhtäältä lajissa pitää pärjätä ratsastajana, koska nollalla pisteellä ratsastusosiosta putoaa kärkitaistelusta. Toisaalta isoimmissa kilpailuissa järjestetään karsintoja, joiden lajeihin ratsastus ei kuulu. Näin ollen aloittelevan urheilijan saattaa olla viisaampaa hakea vahvuuksiaan muihin lajeihin, jotta pääsee karsinnasta varsinaisiin kisoihin.

Ratsastuksen lisäksi nykyaikaisessa viisiottelussa kilpaillaan uinnissa, miekkailussa ja ampumajuoksussa. Lajeja on siis käytännössä nykyisin neljä, kun ammunta ja maastojuoksu on yhdistetty samassa kilpailussa käytäväksi ampumajuoksuksi.

Myös Ratsastajainliiton Koivula pitää yleisellä tasolla arvioituna 120 sentin esteitä haastavina, jos tutustumisaika hevoseen jää lyhyeksi.

– Jos on kokematon ratsastaja, niin 120 senttiä on hankala uudella hevoselta. Suurin osa ratsastuksen harrastajista ei koskaan hyppää 120 sentin ratoja, Koivula sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?