Tokion olympialaiset: Ville Skinnari oli nuori poika, kun suuri japanilaisyhtiö antoi hänelle ”satavuotisen” tehtävän - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Japanilaisyhtiön liikevaihto oli sata miljardia, kun se antoi nuorelle Ville Skinnarille ”satavuotisen” tehtävän – ”Nyt teen sitä ministerinä”

Olympiakaupunki Tokio on tuttu paikka ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarille (sd). Hän kertoo eläneensä taannoin ”hyvin japanilaista elämää” sekä korostaa Suomen ja Japanin nykysuhteiden tärkeyttä.

Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari työskenteli nuorena Tokiossa.

5.8. 17:57

Tokio

Tarina sai alkunsa 1997, kun tuolloin 23-vuotias Ville Skinnari pääsi työharjoittelijaksi Tokiossa sijaitsevalla Marubenin kauppahuoneelle. Siellä ei kuulemma juuri muita länsimaalaisia ollut.

– Elin siihen aikaan hyvin japanilaista elämää, nykyinen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) muistelee nyt.

– Meno oli kuin armeijassa olisi ollut – sillä erotuksella, että siellä oltiin tummat puvut eikä maastopuvut päällä. Kovin oli kurinalaista japanilainen liikemieskulttuuri.

Ministerin mukaan Suomen ja Japanin väliset bisnessuhteet olivat jo silloin lämpimät.

– Tokiossa nuorena poikana ymmärsin aika nopeasti, kuinka äärimmäisen tärkeä maa Japani on Suomen kauppasuhteiden kannalta, Skinnari, 47, linjaa.

– Opin myös paljon Japanin Kiina-, Korea- ja Venäjäsuhteista. Se ikkuna on hyvin erilainen kuin meiltä Suomesta käsin katsottuna.

Skinnari kertoo seuranneensa olympialaisia nyt aiempaakin suuremmalla mielenkiinnolla, ja juuri siksi, että ne käydään hänelle varsin tutussa metropolissa.

– Koronapandemia on varjostanut Tokion kisoja, mutta uskon, että niistä on silti hyötyä maalle, hän arvelee.

– Ja ymmärrän hyvin, että Japani halusi järjestää kisat kritiikistä huolimatta.

Muistoja jäi. Esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaaren vierailu Tokiossa 1997 oli nuorelle lahtelaispojalle mieleenpainuva kokemus.

– Minut istutettiin Japanin puolelle pöytää. Sain esitellä itseni japanilaisten ministereiden ja Suomen presidentin edessä japaniksi, Skinnari kertoo.

– Heti siinä vaiheessa Ahtisaari sanoi, että ”tule kuule Ville vaan tänne omalle puolelle istumaan”. Sitten tein saman suomeksi uudelleen.

Merkittävin kokemus liittyi Suomen ja Japanin välisiin suhteisiin. Eräänä päivänä Skinnarin työharjoittelupestiin tuli aimo annos lisää merkittävyyttä ja latausta.

– Yli sadan miljardin liikevaihdolla operoineen yhtiön toimitusjohtaja kutsui minut huoneeseensa ja antoi erikoisen tehtävän. Hän sanoi, että ”nyt sinun on Ville rakennettava Suomen ja Japanin suhteita seuraavat 100 vuotta, Skinnari kertoo hymähdellen.

– Silloin en uskaltanut edes ajatella, että tekisin sitä nyt tänä päivänä ministerinä. Sitä tässä nyt kuitenkin tehdään, pandemiankin aikana.

Japanin-muistoja ajalta, jolloin nykyinen ministeri Ville Skinnari oli 23-vuotias ja toimi työharjoittelijana tokiolaisella kauppahuoneella.

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana Suomen ja Japanin suhteissa sekä maiden välisessä yhteistyössä on Skinnarin mukaan otettu valtavia askeleita.

– Japanista on tullut Suomen keskeisimpiä kauppakumppaneita Euroopan ulkopuolella heti Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen, Skinnari sanoo.

– Suomen tärkeimpiä vientituotteita Japaniin ovat metsäklusterin tuotteet sekä koneet, laitteet ja metallit. Myös Suomen ja Japanin väliset suorat investoinnit ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Kauppa on kehittynyt ja monipuolistunut – niin yhteydetkin, nimenomaan elintärkeät lentoyhteydet.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner vahvistaa Japanin-lentojen suuren merkityksen yhtiölle.

– Ennen pandemiaa Japani oli Suomen jälkeen toiseksi suurin markkina Finnairille, ja Helsinki-Vantaa Pariisin de Gaullen lentoaseman jälkeen toiseksi suurin gateway Japaniin Euroopasta, Manner selvittää.

– Tähtäämme pandemian jälkeen nopeaan kasvuun Japanissa, kunhan matkustus rokotekattavuuden edetessä avautuu. Olemme lentäneet Japaniin lähes koko pandemian ajan, koska Japani on meille myös tärkeä rahtimarkkina – tuorein norjalainen lohi japanilaisiin sushiravintoloihin lentää Finnairilla.

Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan Japani on Suomelle ”äärimmäisen tärkeä kauppakumppani”.

Skinnarin mukaan digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille Japanissa. Julkishallinnon uudistamisen lisäksi Japani panostaa strategioissaan tekoälyyn, esineiden internetiin, 6G:hen sekä älykaupunkeihin.

– Japani on tunnettu huipputeknologisista keksinnöistään ja futuristisuudestaan, mutta maasta puuttuu Suomessa tuttu julkishallinnon ja kansalaisten arkea sujuvoittava ”arjen” digitalisaatio, Skinnari painottaa.

– Pääministeri Yoshihide Suga on asettanut hallituksensa kärkihankkeeksi digitalisaation edistämisen. Hallinnon uudistamisesta vastaava ministeri on julkisesti ilmoittanut julistaneensa taistelun fakseja ja leimasimia vastaan.

Ministeri muistuttaa, että Japani tuki Suomea 1990-luvun lamavuosina, Suomi puolestaan tarjosi Japanille apua Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden yhteydessä vuonna 2011.

– Nyt on tärkeää rakentaa maidemme välisiä suhteita seuraavat 25 vuotta – ja sitten vielä ne toiset 50 vuotta, Skinnari summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?