Mira Potkonen otteli hurmiossa, valmentaja joutui karjumaan raivokkaasti: ”Kuuntele, Mira, kuuntele!” - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Mira Potkonen iski kuin transsissa – valmentaja joutui karjumaan raivokkaasti: ”Kuuntele, Mira, kuuntele!”

Tokion legendaarisen Kokugikan Arenan uumenissa nähtiin vahvasti latautunut suomalaisnyrkkeilijä, jolle olympiapronssi ei valmentaja Maarit Teurosen mukaan vielä riitä.

Tiukkaa teki, mutta sieltä se kuitenkin tuli: voitto, joka varmisti vähintään olympiapronssin Mira Potkoselle Tokion olympianyrkkeilyissä.

3.8. 13:12

Tokio

Lataus oli yhä ilmiselvästi päällä. Mira Potkonen oli kuin jo matkalla seuraavaan matsiin.

Suomalaisnyrkkeilijän ilmeistä ja eleistä näki, ettei hän ollut mielestään vielä saavuttanut mitään – vaikka olikin jo saavuttanut huimasti.

Oli kulunut vain muutama minuutti siitä, kun Potkonen, 40, oli varmistanut vähintään pronssimitalin Tokion olympialaisissa ja tehnyt olympiahistoriaa: suomalaisiskijä on nyt kaikkien aikojen vanhin olympianyrkkeilyssä mitalin saavuttanut urheilija.

Me tiedämme, mitä meidän pitää tehdä, jotta nyt ei käy niin. Miran mentaalisella puolella on tapahtunut niin isoja asioita, että lataus on aivan toista luokkaa kuin aiemmin.

Hän on myös ensimmäinen suomalainen naisurheilija, joka voittaa mitalin kaksissa peräkkäisissä kesäolympialaisissa. Potkonen voitti Suomen ainoan mitalin, pronssin, Rio de Janeirossa 2016.

Vain hetki siitä, kun suomalaiskodeissa karjuttiin, ehkä hieman itkettiinkin.

– Tosi hyvä matsi. Nyt on huippufiilis, ja nyt mä menen eteenpäin, Potkonen pamautti Kokugikan Arenan uumenissa, noin seitsemänsekuntisen ”lehdistötilaisuuden” vetäen.

Sitten hän paineli vauhdilla – Tokiossa tutuksi tulleiden tapojensa mukaisesti – jo kohti seuraavaa matsiaan, torstaina oteltavaa välierää brasilialaista Beatrice Ferreiraa vastaan. Eikä haastattelu siis jatkunut.

Lue lisää: Kommentti: Saksalais­toimittajaa kiinnosti Mira Potkosen uran ainutlaatuisuus – mistä nokialaisen media­hiljaisuus on merkki?

Moninkertainen arvokisamitalisti pyyhkäisi tiehensä erikoisen vahvaa itseluottamusta uhkuen.

Se on siinä: Mira Potkosen painava oikeankäden isku painuu perille asti. Potkonen teki tiistaina olympiahistoriaa Tokiossa.

Pian paikalle saapui Potkosen valmentaja Maarit Teuronen, joka alkoi ruotia suojattinsa juuri päättynyttä naisten kevyen sarjan kolmannen kierroksen ottelua Turkin Esra Yildizia vastaan. Suomalainen voitti ottelun tuomarien hajaäänillä 3–2.

– Tiedettiin, että vastustaja hakee osumia kaukaa. Ideana oli iskeä vastaan kunnon suorilla, ja se taktiikka toimi hyvin – Miran kolmannessa erässä saamaa varoitusta lukuun ottamatta, ruoti Teuronen kamppailua, jossa turkkilaisen iskut jäivät kevyiksi.

– En tiedä, mistä Miran pisteen vähennys johtui.

Ehkä siitä, ettei suomalainen lopettanut ottelemistaan kehätuomarin huudettua jo ”stop”. Vaikutti siltä, ettei hän kuullut lainkaan myöskään valmentajaansa, joka karjui raivokkaasti kehän suuntaan:

– Kuuntele, Mira, kuuntele Mira!

Teuronen itse ei muistanut tuoreeltaan matsin jälkeen, miksi oli näin huutanut.

– En mä nyt niin pitkälle voi muistaa, Teuronen tokaisi hymähdellen.

Asia valkeni, kun vieressä ollut Olympiakomitean viestintäjohtaja Mika Noronen selvitti asiaa, juuri tuomarien kuuntelemattomuuteen liittyen. Potkonen vaikutti olevan kuin toisessa maailmassa.

– Joo, se oli se, kun Mira ei tuntunut kuulevan tuomarien käskyjä, Teuronen sitten sanoi.

– Vaikka varoitus tuli, en ollut lainkaan huolissani. Tiesin, että Mira voittaa matsin, jos vaan yhtään malttaa.

Valmentaja Maarit Teuronen vakuutteli, että Mira Potkonen on henkisesti vahvempi kuin aikoihin.

Välierässä vastaan tuleva Beatrice Ferreira voitti maailmanmestaruuden 2019. Häntä on pidetty läpi olympiaturnauksen poikkeuksellisen vaikeana vastustajana. Teurosen mukaan loppuottelupaikkaa ei ole jaettu etukäteen.

– Brassi on äärimmäisen kova. Kun viimeksi kohtasimme hänet, Mira antoi hänelle määräysvallan. Hän oli kuskin paikalla, ja Mira vaan siinä kyydissä mukana, Teuronen linjasi.

– Me tiedämme, mitä meidän pitää tehdä, jotta nyt ei käy niin. Miran mentaalisella puolella on tapahtunut niin isoja asioita, että lataus on aivan toista luokkaa kuin aiemmin.

Olympiamitalin varmistuminen hymyilytti Teurosta, mutta samaan hengenvetoon hän painotti.

– Mitali on taskussa, mutta matka jatkuu. Tähän emme vielä ole tyytyväisiä.

Suomalaisten voittamat perättäiset kesäolympiamitalit

Suomalaisurheilijat, jotka ovat voittaneet henkilökohtaisen mitalin perättäisissä kesäolympialaissa (1906 välikisoja ei huomioitu):

Pentti Linnosvuo, ammunta (kultaa 1956, hopeaa 1960, kultaa 1964)

Pentti Hämäläinen, nyrkkeily (kultaa 1952, pronssia 1956)

Yrjö Saarela, paini (hopeaa 1908, kultaa 1912)

Emil Väre, paini (kultaa 1912, kultaa 1920)

Kalle Anttila, paini (kultaa 1920, kultaa 1924)

Oskar Friman, paini (kultaa 1920, kultaa 1924)

Eero Lehtonen, yleisurheilu (kultaa 1920 ja kultaa 1924)

Eino Leino, paini (kultaa 1920, hopeaa 1924, pronssia 1928, pronssia 1932)

Arthur Lindfors, paini (hopeaa 1920, hopeaa 1924)

Edil Rosenqvist, paini (hopeaa 1920, hopeaa 1924)

Arvo Haavisto, paini (pronssia 1924, kultaa 1928)

Kaarlo Mäkinen, paini (hopeaa 1924, kultaa 1928)

Onni Pellinen, paini (pronssi 1924, pronssia 1928, hopeaa 1932)

Kustaa Pihlajamäki, paini (kultaa 1924, hopeaa 1928)

Edvard Westerlund, paini (kultaa 1924, pronssia 1928)

Väinö Kokkinen, paini (kultaa 1928, kultaa 1932)

Lauri Koskela, paini (pronssia 1932, kultaa 1936)

Hermanni Pihlajamäki (kultaa 1932, pronssia 1936)

Kelpo Gröndahl, paini (hopeaa 1948, kultaa 1952)

Tapio Sipilä, paini (hopeaa 1984, pronssia 1988)

Marko Yli-Hannuksela, paini (pronssia 2000, hopeaa 2004)

Pertti Karppinen, soutu (kultaa 1976, kultaa 1980, kultaa 1984)

Heikki Savolainen, voimistelu (pronssia 1928, hopea ja kaksi pronssia 1932)

Hannes Kolehmainen, yleisurheilu (kolme kultaa 1912, kulta 1920)

Elmer Niklander, yleisurheilu (hopeaa ja pronssia 1912, kultaa ja hopeaa 1920)

Urho Peltonen, yleisurheilu (pronssia 1912, hopeaa 1920)

Armas Taipale, yleisurheilu (kaksi kultaa 1912, hopeaa 1920)

Jonni Myyrä, yleisurheilu (kultaa 1920, kultaa 1924)

Paavo Nurmi, yleisurheilu (kaksi kultaa ja yksi hopea 1920, kolme kultaa 1924, kulta ja kaksi hopeaa 1928)

Ville Tuulos, yleisurheilu (kultaa 1920, pronssia 1924, pronssia 1928)

Ville Ritola, yleisurheilu (kaksi kultaa ja kaksi hopeaa 1924, kulta, hopea ja pronssi 1928)

Akilles Järvinen, yleisurheilu (hopeaa 1928, hopeaa 1932)

Volmari Iso-Hollo, yleisurheilu (kulta ja hopea 1932, kulta ja pronssi 1936)

Lauri Lehtinen, yleisurheilu (kultaa 1932, hopeaa 1936)

Lasse Virén, yleisurheilu (kaksi kultaa 1972, kaksi kultaa 1976)

Seppo Räty, yleisurheilu (pronssia 1988, hopeaa 1992, pronssia 1996)

Mira Potkonen, nyrkkeily (pronssia 2016, vähintään pronssia 2020)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?