Urheilijoiden psyyke: Hanna-Maria Hintsa ja Aapo Kilpeläinen kertovat, miksi urheilijat uskaltavat avautua nykyään paineistaan - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Biles, Osaka, Liukkonen... miksi huippu-urheilijat romahtavat? Urheilupsykologi: ”Aikakausi on solmittu näkyvyyteen”

Urheilupiireissä eletään murrosvaihetta sen suhteen, miten avoimesti huippu-urheilijat uskaltavat kertoa paineistaan.

Naomi Osaka (vas.), Ari-Pekka Liukkonen ja Simone Biles ovat kaikki rohkaistuneet kertomaan omista henkisistä haasteistaan.

4.8. 18:46

Ensiksi Naomi Osaka kertoo kärsineensä masennuksesta. Seuraavaksi Simone Biles ilmoittaa vetäytyvänsä useista olympialaisten lajeista mielenterveydellisistä syistä johtuen. Muutamaa päivää myöhemmin myös Ari-Pekka Liukkonen kertoo kokeneensa ahdistusta lähiaikoina lähes päivittäin.

– Pari päivää ennen kisoihin lähtöä istuttiin vielä lääkärin ja psykologin kanssa alas ja mietittiin, onko kisoihin järkevää lähteä, Liukkonen kirjoitti Instagramissa.

Huippu-urheilijoiden kokemat henkiset haasteet ovat olleet kesän aikana isosti esillä. Urheilupsykologi ja psykoterapeutti Aapo Kilpeläisen mukaan urheilijat ovat kokeneet paineita aina. Ajan saatossa ne ovat kuitenkin kasvaneet nyky-yhteiskunnan vaatimusten ja ehtojen takia suuremmiksi.

– Tämä aikakausi on solmittu näkyvyyteen, jossa talous, sponsorit ja sosiaalinen media ovat isossa roolissa. Se on varmasti nostanut urheilijoiden paineita entisestään, Kilpeläinen kommentoi.

Urheilijoiden on pitkään oletettu olevan eräänlaisia superihmisiä, jotka suoriutuvat mistä tahansa tehtävästä turhia mukisematta. Olympiapronssimitalisti Matti Mattssonin henkisenä valmentajana työskentelevän Kilpeläisen mukaan urheilijoista ei kuitenkaan enää ajatella niin. Hän kertoo, että urheilumaailman ilmapiirissä on tapahtunut suuri muutos.

– On siirrytty ihmislähtöisempään valmennukseen ja kokonaisvaltaisempaan ymmärrykseen urheilijasta muunakin kuin biomekaanisena olentona. Urheilijat ymmärretään ihmisiksi tuskineen ja kipuineen.

Simone Biles on saanut sosiaalisessa mediassa paljon tukea.

Ilmapiirin muutos on psykologin mukaan johtanut siihen, että urheilijat uskaltavat puhua ongelmistaan avoimemmin, jolloin myös urheilijoiden haasteet hyväksytään yleisemmin. Se edistää, ettei urheilijoiden tarvitse salata ja hävetä kokemiaan paineitaan, jotka voivat Kilpeläisen mukaan johtaa helposti esimerkiksi masennukseen, ahdistuneisuuteen ja syömishäiriöihin.

– Kun paineet hyväksytään ja niiden kanssa tullaan toimeen, ne on helpommin voitettavissa, Kilpeläinen kertoo.

Vaikka kehitystä on tapahtunut, Kilpeläisen mielestä Suomen urheilupiireissä vallitsee yhä liiallisesti ”protestanttinen etiikka”, joka aiheuttaa monille urheilijoille lisäpaineita.

– Täällä on vähän sellainen ajattelutapa, että ”ylpeys lankeemuksen edelle” ja ”kel’ onni on sen kätkeköön”. Eli siis uskallus olla ylpeä omasta suoriutumisesta on vaikeaa. Onnistumisen pitäisi kuitenkin näkyä ja tuntua, koska tyytyväisyys ei suinkaan tapa kehitystä, se motivoi yrittämään kovemmin.

Aapo Kilpeläisen mielestä urheilupiireissä on tapahtunut suurta muutosta sen suhteen, miten urheilijoiden kokemiin paineisiin suhtaudutaan.

Paineet aiheuttavat ihmisen kehossa hermostollisia ja hormonaalisia reaktioita, jotka voivat näkyä stressinä. Kilpeläisen mukaan paineen alaisena ihmisen päätöksenteko horjuu, muisti heikkenee, ajatukset puuroutuvat ja tunteet ovat pelonsekaisia, jolloin epävarmuus omasta suoriutumisesta vain kasvaa.

Entisellä huippu-uimarilla Hanna-Maria Hintsalla paineet purkautuivat vuoden 2008 Pekingin olympialaisten 100 metrin finaalissa paniikkikohtauksena. Uimarille selvisi vasta vuosia myöhemmin, mistä tuolloin oli kyse.

Hintsa kertoi kohtauksesta ensimmäistä kertaa julkisuuteen vasta viime vuonna.

Lue lisää: Hanna-Maria Seppälä paljasti nyt dramaattiset tapahtumat ennen olympialaisten finaalia – ”Voi vitsi, miten minä voin uida”

– Asiasta ei vain ollut yksinkertaisesti kysytty aikaisemmin. Kun tuli tilaisuus kertoa, niin kerroin, Hintsa sanoo.

– En kokenut tarvetta kertoa aikaisemmin, koska en nähnyt sitä omalla kohdallani isompana asiana. Koska sain sellaisen ensimmäistä kertaa ja se kesti vain hetken, koin, että pystyn harjoittelemaan siitä itse pois.

Hanna-Maria Hintsa päätti kansainvälisen uintiuransa vuonna 2016.

Hintsa kertoo, ettei kokenut tapahtuneesta kuitenkaan missään vaiheessa häpeää. Hänen mukaansa se, että urheilijoilta vielä tänäkin päivänä kysytään häpeän kokemisesta, kertoo osaltaan siitä, että mielenterveydelliset haasteet koetaan yhä jollain tavalla nöyryyttäväksi.

Hintsa onkin iloinen, että urheilijoiden kokemista paineista on puhuttu lähiaikoina avartavassa sävyssä sen sijaan, että ne esitettäisiin negatiivisessa valossa urheilijoiden heikkoutena.

Kilpeläisen mukaan tällä hetkellä eletään murrosvaiheessa, joka määrittää sen, miten urheilijat uskaltavat avautua paineistaan vielä myöhemminkin – eivätkä vain nyt, kun aihe on tapetilla.

Hänen mukaansa muutosta edesautetaan sillä, että valmentajat kannustavat urheilijoita puhumaan paineistaan pelosta huolimatta. Näin ei ole todellakaan aina ollut.

– Urheilun eetokseen ei ole kuulunut aikaisemmin inhimillistä puolta, sehän on: ”Korkeammalle, voimakkaammin ja nopeammin”. Aikoinaan kukaan ei uskaltanut kertoa omista haasteistaan, koska se olisi johtanut julkiseen häpeään.

Ari-Pekka Liukkonen on kertonut kärsivänsä pahasta ahdistuksesta.

Hintsa on myös huomannut kehityksen. Hänen mielestään on hienoa, että urheilijoiden henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tuotu tiiviimmin mukaan urheilijoiden harjoitteluun.

– Urheilupsykologiasta ryhdyttiin puhumaan Suomessa enemmän vasta oman urani loppuvaiheilla. Nykyään tarve on todella tunnistettu, ja se onkin tuotu ihan eri tavalla esille, Hintsa kertoo.

Kilpeläisen mielestä Bilesin avautuminen ilmentää urheilupiireissä tapahtunutta kehitystä hyvin. Huippuvoimistelijan vetäytyminen on hänen mielestään todella merkittävä osoitus ajallisesta muutoksesta urheilijoiden mielenterveysongelmien hyväksymisessä.

– Se, että Biles sanoi suoraan vetäytyvänsä mielenterveydellisten syiden takia, eikä vedonnut vain yleisellä tasolla terveydellisiin syihin. Se kertoo muutoksesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?