Tokion olympialaiset: Kommentti: Tästä syystä korkeushypyn olympiavoitto oli mahdollista jakaa - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ihmettelitkö korkeus­hypyn loppu­ratkaisua? Sääntö­muutosta on vaikea kritisoida, kun näki, mitä tapahtui Tokion olympiastadionilla

Miesten korkeushypyn olympiakulta Tokiossa jaettiin. Tämän mahdollisti sääntömuutos, taustoittaa IS:n olympia-asiantuntija Lauri Hollo.

Italian Gianmarco Tamberi (oik.) ja Qatarin Mutaz Essa Barshim jakoivat olympiakullan ilomielin.

1.8. 20:36

Qatarin Mutaz Essa Barshim ja Italian Gianmarco Tamberi päätyivät Tokion korkeusfinaalissa tismalleen samaan tulokseen 237 tismalleen samalla pöytäkirjauksella.

Kilpailua olisi ollut mahdollista jatkaa, mutta ilmeisen hyvät kaverukset löivät kättä päälle ja molemmat kuittasivat olympialaisten kultamitalin.

Lue lisää: Tällaista riehakkuutta pääsee harvoin todistamaan – italialainen olympia­voittaja täysin sekaisin: ”Tuntuu mielettömältä”

Molemmat ylittivät kaikki korkeudet ensimmäisellään korkeuteen 237 asti. Kummaltakaan ei enää 239 mennyt.

Vielä takavuosina moinen tilanne johti automaationa uusintaan, jossa korkeutta vähennetään ja ratkotaan voittaja. Kymmenisen vuotta sitten sääntö muuttui niin, että tasatuloksessa olevat urheilijat voivat keskenään päättää, että mestaruus jaetaan. Molempien on oltava asiasta samaa mieltä. Kovin usein niin ei ole käynyt.

Äkkiseltään tulevat mieleen vain Puolan Sopotin MM-hallit vuonna 2014. Tuolloin Venäjän Maria Kuchina ja Puolan Kamila Licwinko päättivät jakaa korkeuden mestaruuden sulassa sovussa.

Molemmat ylittivät 200 ja pöytäkirjaus oli täysin sama. 202 ei mennyt enää kummaltakaan. 200 ylitti myös Espanjan Ruth Beitia, mutta hän ylitti 200 vasta toisella, kun kärkikaksikko teki sen ensimmäisillä hypyillään.

Olisiko reilumpaa, että edelleen vaadittaisiin uusintaa? Hankala kysymys. Toisaalta on hienoa, että kaksi urheilijaa pääsi nyt nauttimaan olympiavoittajan statuksesta; samalla tavalla voisi käydä myös juoksumatkoilla, jos myös sekunnin tuhannesosat ovat samat.

Toiselta kantilta arvokisoissa tulisi kamppailla ”verissä päin” mestaruudesta. Moni on sitäkin mieltä, että mestareita voi olla vain yksi.

Uusinnan ongelmana on, että se on ollut monesti melko lattea. Kun rimaa lasketaan – ehkä useampaankin kertaan – menee peli melkoiseksi säätämiseksi. Toisaalta tällä tavalla saadaan selville, kumpi on juuri ratkaisevana päivänä parempi hyppääjä. Se kai on arvokisojen tarkoitus.

Mutta kun näki sekä Barshimin että etenkin Tamberin valtavan riemun tasapelipäätöksen jälkeen, on kovin hankala lähteä tunnetasolla kritisoimaan tätä sääntöä.

Veriviholliset olisivat tehneet toisin, nyt kaksi kaverusta löi kättä päälle, joka antoi monelle ihmiselle hyvän mielen. Ei huono ratkaisu sekään.

Kaksikko juhli olympiakultaa riemukkaasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?