Kommentti: Maailman nopein mies ei ole maailman nopein – satasen juoksijoiden järisyttävistä paineista paljastui erikoinen yksityiskohta - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Kommentti: Maailman nopein mies ei ole maailman nopein – satasen juoksijoiden järisyttävistä paineista paljastui erikoinen yksityiskohta

Miesten 100 metrin finaali päättyi Italian Lamont Marcell Jacobsin juhliin, mutta lajista puuttuu yhä kiintotähti – kiitos koronan, joka tuhosi jännitteet, kirjoittaa Marko Lempinen.

Maailman nopeimman miehen titteli kiinnostaa aina lähes koko ihmiskuntaa.

1.8. 17:13

Tokio

Tunnelma oli sähköinen. Vaikuttava.

Kun starttipyssyn paukahdukseen oli enää muutamia sekunteja, Tokion Olympiastadionin lehtereillä tuntui kuin koko maailma olisi vaiennut vain tätä hetkeä varten – siitäkin huolimatta, ettei paikan päällä ollut koronarajoitusten vuoksi kuin toimittajia, urheilijoita sekä eri maiden olympiaorganisaatioiden vieraita.

Kun paukahdus kuultiin, kukaan ei pystynyt olemaan varma voittajasta. Tilanne oli poikkeuksellisen epäselvä.

Vajaata kymmentä sekuntia myöhemmin saatiin vastauksia. Maailman nopeimman miehen viitan sai harteilleen Italian Lamont Marcell Jacobs, joka pinkoi olympiakultaan ajalla 9,80. USA:ssa syntyneen Jacobsin voitto oli tavallaan yllätys, tavallaan ei.

Lamont Marcell Jacobs oli maailman nopein nimenomaan tänään, 1.8.2021, mutta huomenna se voi olla jo joku muu. Italialaiskiituria ei voi kutsua maailman nopeimmaksi mieheksi. Absoluuttisesti se tiedetään vasta myöhemmin tänä vuonna.

Kiitos koronan, miesten satasella on tähtivaje.

Lamont Marcell Jacobs oli maailman nopeim mies 1.8.2021, mutta ei välttämättä enää huomenna. Hän on suuri tuntemattomuus, mutta niin ovat monet muutkin satasen tämän hetken huiput.

Maailman nopeimman miehen titteli kiinnostaa aina lähes koko ihmiskuntaa. Nyt Tokiossa se oli sitä kuitenkin hyvin erilaisista syistä kuin tavallisesti aiemmin.

Pekingissä 2008, Lontoossa 2012 ja Riossa 2016 maailma pysähtyi tuijottamaan noin kymmeneksi sekunniksi Jamaikan Usain Boltia, yhä suvereenia ME:tä 9,58 hallussaan pitävää ihmeukkoa. Kun Bolt noissa kisoissa ylitti maaliviivan, kenelläkään ei ollut epäselvyyttä maailman nopeimmasta miehestä.

Miesten 100 metriltä puuttuu yhä Usain Boltin manttelinperijä, selkeä kiintotähti.

Tilanne oli sama esimerkiksi 1984 USA:n Carl Lewisin, 1996 Kanadan Donovan Baileyn ja 2000 USA:n Maurice Greenen juhliessa olympiakultaa. Sitä vastoin nyt Tokiossa asetelma oli täysin erilainen.

Starttiviivalle ei ilmestynyt alkuerävaiheessakaan yhtään selkeää kiintotähteä. Ei, koska sellainen lajista puuttuu tällä hetkellä. Ja se, jos mikä, on yleisurheilun kiinnostavuutta latistava tilanne.

Joku puhui ennen avausstartteja Kanadan Andre de Grassen, jotkut toiset USA:n Trayvon Bromellin tai Ronnie Bakerin puolesta. Finaalin olisikin voinut voittaa myös joku näistä nimistä, ja yhtä lailla Kiinan Bingtian Su, joka pinkoi välierissä Aasian ennätyksen 9,83 (Bakerilla sama aika).

Satasella tulostaso alkoi hiipua jo Boltin aikana, eikä 9,80:n alle ole sittemmin juuri menty. Nyt tulostaso jäi ennen Tokiota kollektiivisesti heikoksi myös pitkälti koronapandemian vuoksi.

Rajoitusten vuoksi satasen tykit ovat kilpailleet marginaalisesti 2020 ja 2021, ja koska urheilijoiden välille ei näin ollen ole syntynyt jännitteitä, ei myöskään tähtiä.

– Juuri satasella kilpailemattomuus on ratkaiseva ongelma myös tulostason kannalta. Satasella huipputuloksia voi tulla vain jatkuvien kovien kilpailujen kautta, menestynyt suomalainen yleisurheilunmanageri Jukka Härkönen sanoo.

Useimmissa yleisurheilulajeissa kilpailemattomuus on synnyttänyt Tokiota kohden ainutlaatuista patoumaa, joka on nyt sitten alkanut purkautua ulos huipputuloksina. Tästä on saatu jo selviä todisteitakin, kuten naisten kolmiloikassa, jossa Venezuelan Yulimar Rojas venytti ällistyttävän ME-tuloksen 15,67.

Mutta miesten satasella maailma on täysin toinen. Se on poikkeustapaus.

Satasella kovia kilpailuja tarvitaan huipputulosten tekemiseen korostetusti, koska urheilijoiden paineet ovat järisyttävät, aivan toista luokkaa kuin missään muussa yleisurheilulajissa. Niitä on ensin opittava hallitsemaan, eikä se onnistu treenikentällä.

Lukuisten maailmantähtien taustalla vaikuttanut Jukka Härkönen tietää asiasta suomalaisittain harvinaisen paljon. Lahtelainen seurasi vuosikausia läheltä namibialaissuojattinsa, sekä 100 että 200 metrillä arvokisamitaleja saavuttaneen Frankie Fredericksin elämää.

Härkönen paljastaa nyt kulissien takaa erikoisen yksityiskohdan, joka kuvaa hyvin satasen juoksijoiden paineita.

– Asuin arvokisoissa yleensä hotellissa Frankien kanssa. Ennen finaalipäivää Frankie ei nukkunut koskaan silmäystäkään – ei hän kerta kaikkiaan pystynyt, Härkönen selvittää.

– Tiedän, että tilanne on ollut täysin sama muillakin satasen tähdillä.

Namibian ex-sprintteritähti Frankie Fredericks (oik.) kärsi hurjista kisapaineista urallaan, hänen managerinsa paljastaa.

Tokion jälkeen satasen nykyhuiput jatkavat kilpailukauttaan Euroopan kovissa Timanttiliigan osakilpailussa. Kun ne syksyllä päättyvät, maailma saa viimein tietää, kuka on noussut kuninkaaksi, Usain Boltin manttelinperijäksi.

Odottavan aika on pitkä, mutta tässä kohdin sitäkin kiehtovampi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?