Tokio
Kun Elias Kuosmanen heräsi sunnuntaina olympiakylässä Tokiossa, hän tunsi voivansa tehdä ihmeitä. Lataus oli huipussaan, kunnes suomalaispainijan maailma jo puolen päivän aikaan romahti.
Kuosmanen, 25, kohtasi miesten raskaan sarjaan (130-kiloiset) avausottelussa Georgian härkämäisen Jakob Kajaian, ja vaikka ottelun alku lupasi hyvää, ei hänellä ollut siinä loppujen lopuksi palan palaa. Eikä suomalainen edes yrittänyt selitellä mitään, päinvastoin.
– Se oli isät vastaan pojat -ottelu, selätetyksi tullut, vahvasti pettyneen oloinen Kuosmanen linjasi painiareenan haastattelupisteellä.
– Ei siitä (painimisesta) tullut yhtään mitään, aiemmin 97-kiloisissa kaksi EM-pronssia napannut suomalainen korosti.
Alku oli pystypainia, ja siinä Kuosmanen vastasi hyvin georgialaisen työntöön. Kun kumpikaan ei saanut liikutettua vastustajaansa, tuomarit puuttuivat peliin: suomalainen komennettiin mattoon, mikä oli iso takaisku, sillä georgialainen tunnetaan erittäin vahvana mattovyöryttäjänä.
Sitten se olikin menoa. Tokiossa mitalisuosikkeihin kuuluva ”Georgian härkä” vyörytti itseään selvästi kevyempää suomalaista (noin 113 kiloa) vaivatta ja eteni nopeasti 7–0-johtoon. Selätys nähtiin ajassa 2.35.
– Ensimmäisen vyörytysyrityksen sain puolustettua, mutta sitten vastustajalta tuli toinen kova pommi vasemmalta puolelta, ja siinä rytäkässä vasen kyynärpääni pyörähti ympäri. Siihen tuli joku vamma, mutta ei tässä ole mitään selittelemistä, kaveri oli juuri tuon verran parempi, Kuosmanen painotti.
– Kyynärpäässä tuntuu nyt kipua koko ajan enemmän ja enemmän, mutta jos matseja on vielä luvassa, ei se mitään haittaa. Painin, vaikka käsi olisi poikki. Laitetaan siihen sitten vaikka teippiä, hän jatkoi päättäväisenä.
Kuosmasen taktiikkana oli pysyä mahdollisimman paljon pystyssä. Tuomarien mattopäätös harmitti.
– Ne ovat kinkkisiä tilanteita. Olin mielestäni yhtä aktiivinen kuin vastustajakin, mutta tässä lajissa on inhimillistä, että tuomarit katsovat painijoiden kokoa. Kun toinen on isompi ja rumempi, pienempi joutuu yleensä herkemmin mattoon, Kuosmanen näki.
Suomalaisen painit Tokiossa eivät vielä välttämättä ole ohi. Mikäli georgialaisvastustaja etenee finaaliin, Kuosmanen saa vielä mahdollisuuden keräilyerissä. Sieltä on mahdollisuus nousta pronssimatsiin.
– Saamarin karpaasi! hän vielä noitui georgialaisen suuntaan.
Elias Kuosmanen loukkasi kyynärpäänsä ottelun alkupuolella, mutta ei selitellyt mitään. Pettymys paistoi kaikesta.
Vantaalla asuvan Kuosmasen matka olympialaisiin on tarina vailla vertaa. Kun Kuosmanen hävisi keväällä kamppailun 97-kiloisten sarjan olympiapaikasta superlupaus Arvi Savolaiselle, mies ei luovuttanut, vaan taisteli itsensä itsepintaisesti kisoihin kaikkein suurimmassa painoluokassa.
Temppu, johon vain harvat olisivat pystyneet. Aivan poikkeuksellista.
– Uskoin vielä aamulla, että olisin pystynyt jo haastamaan paremmin näitä isoja miehiä. Myös ottelussa tuntuma oli siis hyvä pystypainissa, mutta kyllähän matka tämän sarjan huipulle on vielä pitkä, suomalainen alleviivasi.
– Kotona on ison mietinnän paikka. Haluan näyttää tulevaisuudessa samalta kuin nuo isot karpaasit, ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, pidän sitä mahdollisena. Voimaa on vaan pakko saada lisää.
