Matti Mattsson innostui uinnista 7-vuotiaana ja lupasi liian paljon liian varhain - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Matti Mattsson innostui uinnista 7-vuotiaana ja lupasi liian paljon liian varhain – vaikeuksien jälkeen mitali maistuu tavallistakin paremmalta: ”Vaimo on sanonut, että kannattaa uida”

Viisi vuotta sitten Matti Mattsson olisi halunnut kadota maan alle ja meinasi lopettaa uransa. Nyt hän katsoo jo kohti Pariisin vuoden 2024 olympialaisia.

Matti Mattssonin pitkäaikainen unelma toteutui, kun hän pääsi poseeraamaan olympiapronssimitalin kanssa Tokiossa torstaina.

29.7. 16:43

Tuore olympiapronssimitalisti Matti Mattsson kirjoitti varhaisimmista uintikokemuksistaan Kuntoa Kansalle -sivustolla vuonna 2011.

– Uimarin elämään ja kloorintuoksuiseen uima-altaaseen totuttelun olen aloittanut 7-vuotiaana pojanviikarina. 11-vuotiaana pääsin tutustumaan räpyläuintiin. Juniori-ikäisenä pääsin osallistumaan Uimaliiton eri junioriryhmiin. Myös vauhdikkaassa räpyläuinnissa olin Sukeltajaliiton valmennusringissä, 17-vuotias Mattsson kirjoitti.

– Päämäärätietoisena tavoitteenani on päästä Lontoon olympialaisiin vuonna 2012, nuori Mattsson naulasi.

Hopealle uinut Alankomaiden Arno Kamminga hyppäsi yhteistuuletukseen pronssimitalisti Matti Mattssonin kanssa heti 200 metrin rintauinnin tulosten varmistuttua.

Tammikuussa 2011 hän oli jo voittanut ensimmäisen aikuisten SM-kultansa lyhyellä radalla, paraatimatkallaan 200 metrin rintauinnissa – mykistävällä yli viiden sekunnin erolla hopeamitalistiin.

Mattsson pääsi Lontooseen ja oli 200 metrin rintauinnissa 17. Suomen ennätyksellä 2.11,81. Tuolloin Mattsson julisti voittavansa Riossa 2016 olympiakultaa.

– Matti ikään kuin henkisesti hirttäytyi siihen lupaukseen, ja siitä tuli erittäin painava taakka kantaa, Mattssonia tuolloin valmentanut Tomi Pystynen kertoi Ilta-Sanomissa torstaina.

Kun Mattsson vuonna 2013 voitti Barcelonan pitkän radan MM-kilpailuista pronssia SE-ajalla 2.08,95, tie näytti olevan auki taivasta myöten.

Mutta tie olikin täynnä kuoppia.

Hopeamitalisti Arno Kamminga (vas.), australialainen olympiavoittaja Zac Stubblety-Cook ja Matti Mattsson poseerasivat mitaliensa kanssa valokuvaajille.

Marraskuun 2013 lyhyen radan EM-kilpailut menivät sivu suun, kun Mattsson kaatui pyörällä ja joutui käsileikkaukseen. Seuraavien vuosien EM- ja MM-kisat (EM-10., MM-12.) eivät enteilleet kultatavoitteen täyttymistä. Riossa 2016 Mattsson oli välierien viimeinen, 16:s.

– Jos lattiassa olisi ollut luukku, mistä sukeltaa ja päästä pois, olisin tehnyt sen, enkä olisi enää palannut, hän sanoi tuolloin.

Pettymyksen käsiteltyään Mattsson päätti jatkaa uraansa – ja antoi Pystyselle potkut. Uutta valmentajaa etsiessään Mattsson muisti Barcelonan MM-kisat muustakin kuin mitalistaan. Barcelonassa ja MM-leirillä Mattsson oli kuunnellut seitsemän vuotta vanhemman rintauimarin Eetu Karvosen uintiaiheista filosofointia ja hämmentynyt tämän tietopankista.

Maiju Mattsson leikitti kohta 8 kuukauden ikään tulevaa Aarni-poikaa Varpu-tytön istuessa hiekkalaatikon reunalla perheen Luvialla sijaitsevalla mökillä keskiviikkona.

Uudenvuodenaattona Mattsson avioitui Maijunsa kanssa, ja Karvonen oli mukana hääjuhlissa. Jo 2. tammikuuta 2017 Mattssonin ja Karvosen yhteistyö käynnistyi virallisesti peruskuntoharjoittelulla.

Juuri Karvonen kiinnitti harjoituksissa huomiota Mattssonin nopeasti putoaviin energiatasoihin. Mattssonilla diagnosoitiin keliakia vuonna 2019.

– Keliakiaa selvitettiin jo vuosia sitten, mutta silloin sitä ei löydetty. Itse uskottelin monta vuotta, että ongelmat johtuivat vain kovasta treenistä, Mattsson sanoi STT:n haastattelussa Tokion kisojen aikana.

Matti Mattsson pettyi pahasti Riossa 2016. Entisen valmentajansa mukaan Mattsson oli ”hirttäytynyt lupaukseen” olympiakullasta.

Keliakia-diagnoosin ja ruokavaliomuutoksen ansiosta Mattssonin paino on pudonnut selvästi, jopa 113 kilosta nykyiseen 93 kiloon.

Vuodenvaihteessa 2017–2018 Mattsson oli sairastunut alopecia-nimiseen autoimmuunisairauteen, joka teki hänestä täysin karvattoman. Siksi Mattsson erottui olympia-altaassakin oltuaan ainoa uimari, joka ei käyttänyt uimalakkia.

Eetu Karvonen on valmentanut Matti Mattssonia alkuvuodesta 2017 alkaen. Kaksikko kuvattuna huhtikuussa 2020 Yyterin virkistyshotellin 17-metrisessä altaassa.

Karvosen merkitys Mattssonin uraan on ollut ratkaiseva.

– Jos hän ei olisi tullut Poriin, en olisi uinut enää moneen vuoteen, Mattsson sanoi Tokiossa.

Usko on vuosien varrella ollut usein koetuksella.

– Aika monesti uran lopettaminen on käynyt mielessä. Melkein joka arvokilpailun jälkeen on ollut olo, että tämä ihan oikeasti saa riittää. Mutta aina on noustu ja menty uudella raivolla kohti uutta vuotta, Mattsson sanoi Ylellä noin yhdeksän tuntia pronssiuintinsa jälkeen.

– Aika syvällä on välillä oltu. Mutta joku porilainen hulluus ja itsensä kehittäminen on silti kummunnut omasta sisimmästä. Olen aina itselleni sanonut, etten ole omaa parasta suoritustani pystynyt tekemään, hän jatkoi.

Silti, kun Mattsson keväällä 2020 koronapandemian puhjettua pahimmillaan harjoitteli porilaisen taloyhtiön 7-metrisessä altaassa, olympiamitali vaikutti varmasti kaukaiselta ajatukselta.

Tässä porilaisen taloyhtiön seitsemänmetrisessä altaassa Matti Mattsson hulluimmillaan ”harjoitteli” koronapandemian puhjettua keväällä 2020.

Tämän vuoden huhtikuussa Helsingissä Mattsson ui ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen 200 metrin rintauinnin pitkän radan Suomen ennätyksen, 2.08,51.

– Se oli yksi suurimpia helpotuksia koko elämässä pitkään aikaan. Usko oli koetuksella. Moni järkevämpi olisi varmasti jo lopettanut useampaan kertaan, hän kertasi kahdeksan vuoden piinaansa viime viikolla Urheilulehdessä.

Karvonen kertoi Tokiossa uskoneensa Helsingin uinnin jälkeen, että jopa olympiamitali on mahdollinen. Toukokuussa pitkän radan EM-kilpailuissa Budapestissä Mattsson paransi jälleen 100 ja 200 metrin SE-aikoja.

– Nyt on löydetty minulle paras ratkaisu. Keskitytään pelkästään laatuun, ei määrään. Myös mieli pysyy parempana kuin ennen. On löydetty ilo harjoitella. Nuoruusvuosilta on niin paljon kilometrejä, että ne kantavat pitkälle, Mattsson kertoi Tokiossa.

Pronssiuintinsa jälkeen Mattsson jakoi kunniaa tiimilleen; managerilleen Sami Hautaniemelle, henkiselle valmentajalleen Aapo Kilpeläiselle sekä hierojalleen Timo Hakaselle. Sekä tietysti tärkeimmille tukijoukoille.

– Vaimo on kantanut suurimman tuskan ja kuunnellut, kun ei ole mennyt hyvin. Kotona on ollut selkeät pelisäännöt. Vaimo on sanonut, että kannattaa uida, Mattsson kertoi Tokiossa.

Hän on kertonut lasten, 3-vuotiaan Varpu-tytön ja noin 8 kuukauden ikäisen Aarni-pojan, tuoneen elämään uutta, tärkeää sisältöä.

Vaimo Maiju Mattsson sekä pariskunnan lapset Aarni ja Varpu kesämökin rannassa Luvialla.

Torstaiaamuna Varpua ei herätetty katsomaan isän mitaliuintia. Mutta ehkä kolmen vuoden kuluttua Varpukin näkee isän olympia-altaassa.

– Ollaan kotona keskusteltu Pariisin (2024) olympialaisista. Ei kai tätä leikkiä voi keskenkään jättää, Mattsson sanoi Tokiossa.

Niin se maailma ja urheilijan mieli muuttuvat. Viisi vuotta sitten Mattsson meinasi heittää leikin sikseen. Nyt hän katsoo kolme vuotta eteenpäin.

– Mutta nyt iskä tulee kotiin ja vietetään kesäloma, hän tunnelmoi Tokiossa tuoreena olympiamitalistina.

Vuosien tuska ja olympiapronssin tuoma riemu purkautuivat Matti Mattssonin tuuletuksessa heti Tokion finaalin jälkeen.

Olympiapronssimitalisti Matti Mattsson

Syntynyt: 5.10.1993 Porissa.

Seura: Porin Uimaseura.

Valmentaja: Eetu Karvonen

Saavutuksia: Olympiapronssi 200 metrin rintauinnissa 2021. MM-pronssi 200 metrin rintauinnissa 2013.

Perhe: Vaimo Maiju, lapset Varpu, 3, ja Aarni, 8 kk.

Suomen ennätyksen haltija 200 metrin rintauinnissa (2.07,13) ja 100 metrin rintauinnissa (59,99).

Sairastui vuodenvaihteessa 2017–2018 alopecia-nimiseen autoimmuunisairauteen, joka on tehnyt hänestä täysin karvattoman.

Vuonna 2019 Mattssonilla diagnosoitiin keliakia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?