Eetu Kallioisella oli jo avaimet jymypaukkuun, mutta sitten mitalipolulle ilmestyi kaksi ”polkupyörää” - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Kommentti: Eetu Kallioinen oli tehdä jotain, mistä vain hän itse osasi unelmoida – sitten mies kompastui kahteen ”polkupyörään”

Nuoren skeet-ampujan räjäyttämä kiinnostus on paraatiesimerkki siitä, mikä merkitys olympiakisoilla on ammunnan kaltaisille urheilumuodoille, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Eetu Kallioisella oli jo avaimet käsissä kansallissankaruuteen ja huikeaan jymypommiin.

26.7. 18:18

Nuori ja varsinkin haulikkoampujaksi nuori Eetu Kallioinen, 23, tähtäsi loppukeväästä skeetin EM-pronssia Osijekissa, jossa Jugoslavian sisällissodan aikaan 1991–92 kisattiin rajusti myös muissa alan lajeissa kuin rauhanomaisessa urheiluammunnassa.

Suomalaisten henkilökohtaiset mitalit olympialajeissa ovat nykyään aika harvinaisia jopa EM-tasolla, MM- tai olympiatasosta puhumattakaan.

Ei Kallioisen EM-mitalista Suomessa silti fanfaareja puhallettu. Noteerattiin lähinnä se, että mitali toi Suomelle toisen olympiapaikan skeetiin. Haulikkomiehet luokiteltiin etukäteen lähinnä kisakokemuksen hakijoiksi.

Kuwaitin Abdullah Alrashidi oli finaalin nestori. Kun pistooliampujat Pentti Linnosvuo ja Väinö Markkanen vuolivat kultaa Tokion olympiakisoissa 1964, Alrashidi oli juuri täyttänyt vuoden.

Sitten tuli maanantai 26. heinäkuuta ja Asakan ampurata, jonka pistoolipuolella Pentti Linnosvuo ja Väinö Markkanen jo lokakuussa 1964 pitivät Suomen lippua korkealla.

Maanantaina pronssimitalin ampunut kuwaitilainen Abdullah Alrashidi oli tuolloin juuri täyttänyt yhden vuoden. Tällä logiikalla Kallioinen tuskin pudotteli kiekkoja viimeistä kertaa näissä ympyröissä.

Edes Olympiakomitean valmennusjohdon puheissa Kallioista ei miksikään jättiodotusten kohteeksi kisojen alla ylennetty, joten eipä sieltä ollut nyt syytä mediankaan suuntaan viisastella ”mitä me sanoimme” -tyyliin.

Tuhansista tällaisista hienoista tarinoista olisi jääty paitsi, jos kisoja ei olisi pidetty.

Eetu Kallioisen vasta kalkkiviivoilla murtunut unelma olympialaisten jättipotista oli myös paraatiesimerkki siitä, mitä olympiastatus merkitsee useimmille kesäkisalajeille. Vain tällä foorumilla nuori tuiki tuntematon urheilija voi hetkessä nousta koko kansakunnan urheilupuheenaiheeksi numero yksi olemalla numero neljä.

Tokion kisojen järjestämisestä tässä maailmantilanteessa saa olla mitä mieltä haluaa, mutta tuhansista tällaisista hienoista tarinoista olisi jääty paitsi, jos kisoja ei olisi pidetty.

Tokion armottomassa paahteessa Kallioinen ampui Berettallaan kuin robotti, kunnes heitin sinkautti taivaalle oranssit kiekot numerot 29, 30, 39 ja 40. Yksikään ei hajonnut. Jo pelistä pudonnut peruskilpailun voittaja Eric Delaunay harmitteli putoajien penkillä.

Kun missaa kaksi kiekkoa, siitä tulee polkupyörä: kaksi nollaa peräkkäin.

– Tuntui pahalta Eetun puolesta. Hän ampui ikävä kyllä loistavan kilpailun päätteeksi kaksi polkupyörää.

Siis että mitä?

Ranskalainen selitti naureskellen:

– Kun missaa kaksi kiekkoa, siitä tulee polkupyörä: kaksi nollaa peräkkäin.

Vuonna 2024 olympiamitaleista ammutaan pyöräilykaupungissa: Ranskan ympäriajo päättyy aina Pariisiin.

– Eetu Kallioinen onnistui tänään loistavasti, kun otetaan huomioon, että hän oli ensimmäistä kertaa olympiakisoissa, sanoi taas finaalia katsomosta seurannut amerikkalaisnainen. Eikä ihan kuka tahansa.

Trap- ja skeetampuja Kimberly Rhode kilpaili 1996–2016 kuusissa olympiakisoissa. Paluulennolla lentokentän metallinpaljastimen läpi kulki aina mitali, kolmesti kultainen.

Kallioisen ampumakunto on tämän kesän aikana mennyt huimasti eteenpäin, mutta mies piti kynttilänsä vakan alla, kunnes työt oli tehty. Tavoite oli ollut kultamitali. Kun se kilpailun aikana paljastui realismiksi, nälkä kasvoi syödessä – ehkä liikaakin. Kohtalokkaissa tuplakiekoissa Kallioinen myönsi kutsuneensa heittimestä tavaraa, vaikkei ollut täysin valmis. Nämä juuri ovat niitä oppirahoja.

Aika useinkin kesäolympiakisoissa tulee mieleen, että menestysjuna on karannut Suomen heikosti resurssoidulta huippu-urheilujärjestelmältä lopullisesti.

Avauspäivän mykkäkoulun jälkeen erittäin sanavalmiiksi paljastunut nuorimies on erikoisessa valmennuskuviossa, sillä hänen valmentajansa Timo Laitinen tavoitteli olympiapaikkaa Tokioon siinä missä urheilijansakin.

Haulikkoampujat Lari Pesonen (vas.) ja Eetu Kallioinen (oik.) sekä valmentaja Pietro Genga.

Isoa roolia lajissa on alkanut ottaa italialainen päävalmentaja Pietro Genga. Pestiä kahdeksan kuukautta hoitanut mies vaikuttaa tässä vaiheessa nappivärväykseltä.

Joskus, ja aika useinkin, kesäolympiakisoissa tulee mieleen, että menestysjuna on karannut Suomen heikosti resurssoidulta huippu-urheilujärjestelmältä lopullisesti. Puolustusvoimien liikunta-aliupseerin virassa vuoden 2022 loppuun asti olevan Kallioisen huikea esitys osoittaa, että kun mukaan saadaan sopivassa suhteessa puolustusvoimat, Olympiakomitea, liitto ja opetusministeriön urheilijapalkka – ja tietenkin ennen kaikkea lahjakas ja motivoitunut urheilija – voi edelleen tapahtua isoja asioita.

Ja vielä:

Suomalaisista modernin ajan olympiaurheilijoista karhun ovat metsällä kaataneet ainakin hiihtäjä Juho Mikkonen ja painija Rami Hietaniemi. Myös Eetu Kallioinen on intohimoinen metsästäjä, ja karhujahti kuuluu syksyn ohjelmaan.

Karhujahti kuuluu myös Eetu Kallioisen syksyn ohjelmaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?