Tokion olympialaiset: Maailman nopein rugbynpelaaja pesee 100 metrin SE-tuloksen - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Maailman nopein rugbypelaaja pesee 100 metrin SE-tuloksen: ”Tämä on todella kovien jätkien laji!”

Carlin Isles oli lupaava pikajuoksija, ja hän ylsi jenkkifutiksessa huipulle asti. Mutta rugby vei hänen sydämensä.

USA:n Carlin Isles juoksi Kenian puolustajilta karkuun ja teki maalin olympiaturnauksen ottelussa.

26.7. 19:00

Tokio

Carlin Isles tietää saaneensa syntymälahjan: huiman juoksunopeuden. Se on auttanut häntä tekemään melkoisen urheilu-uran.

Isles oli opiskeluaikoinaan lahjakas pikajuoksija, joka on kellottanut sadan metrin ennätyksekseen 10,15. Tuon matkan SE-tulos on Tommi Hartosen 10,21.

Yhdysvaltalainen pelasi pitkään myös amerikkalaista jalkapalloa, jossa hän ylsi myös huipputasolle. Hän teki vuonna 2013 sopimuksen NFL-seura Detroit Lionsin kanssa, muttei lopulta päässyt pelaamaan tarunhohtoisessa liigassa ennen kuin sopimus purettiin.

Isles oli jo ennen NFL-sopimuksensa syntyä menettänyt sydämensä rugbylle, jonka pariin hän siirtyi ensi kerran 2012. Hän kertoi maanantaina Tokyo Stadiumilla Keniaa vastaan pelatun ottelun jälkeen iloisena, ettei ole katunut jenkkifutiksen hylkäämistä.

– Tämä on hienompaa, niin paljon hienompaa, Isles sanoo leveästi hymyillen.

– Pidän tämän pelin nopeudesta. Pystyn toteuttamaan itseäni kentällä. Pidän myös pelin fyysisyydestä. Tämä peli koettelee miehisyyttä.

Rugbyn olympiaotteluissa jalkapallokentän kokoisella pelialueella on seitsemän pelaajaa molemmista joukkueista. Joten vaikka pelaajat ovat todella kookkaita, kentällä aukeaa välillä tilaa huimille juoksuhyökkäyksille.

USA ratkaisi ottelun Keniaa vastaan edukseen loppusekunneilla omalta puolustusalueelta lähteneellä noin 90 metriä pitkällä hyökkäyksellä. Pallon toimitti maalialueelle joukkueen kapteeni Madison Hughes.

– Ottelut ovat uskomattomia spektaakkeleja. Ja yksi parhaista puolista tässä lajissa olympialaisten kannalta on se, ettei katsojan tarvitse olla asiantuntija nauttiakseen siitä. Jos katsoja ei 15-miehisillä joukkueilla pelattavassa rugbyssä tunne sääntöjä, kenttätapahtumat voivat mennä yli hilseen, Hughes sanoi.

Rugbyn pelaaminen vaatii kovaa kanttia. Kun liki kaksimetrinen ja yli satakiloinen pelaaja rynnii kohti maalialuetta noin 30 kilometrin tuntivauhtia, hänen edessään oleva puolustaja tietää jo ennen taklaustaan, että kohta sattuu.

USA:n Joe Schroeder yrittää karata Kenian puolustukselta. USA voitti ottelun 19–14.

Rugbypelin seuraaminen saa esimerkiksi supertähti Neymarin teatraaliset loukkaantumiset jalkapalloviheriöillä tuntumaan naurettavilta. Isommistakaan kolhuista ei rugbyssä valiteta, eikä kentän pintaan jäädä turhaan kierimään. Vaikka pelaaja loukkaantuisi, peliä ei pysäytetä, vaan sen sijaan lääkäri ryntää kentälle kaatuneen pelaajan avuksi.

Isles on maailman nopein rugbypelaaja, ja lajiin pienikokoista (173 senttiä, 77 kiloa) pikamenijää on vuosien varrella taklattu kentillä armottomasti. Mutta millaista on juosta lujaa, kun vastustaja yrittää taklata ja roikkua sitten kaksin käsin kiinni lantiossa?

– Se vaatii paljon kropalta. Ja pelissä pitää aina olla valmis uuteen spurttiin lyhyen palautuksen jälkeen. Siksi treenaamme kehoamme ja mieltämme, että selviämme siitä.

– Mutta se on rankkaa. Välillä on synkkiä hetkiä, jolloin on oltava vahva mieleltään. Ei ole toista vastaavaa urheilulajia. Rugbyssa synkät hetket koettelevat todenteolla.

USA:n Madison Hughes yritti pysäyttää Kenian Jeff Oluochin maanantain olympiaottelussa.

Onko tämä kovien jätkien laji?

– On ehdottomasti. Eikä pelkästään fyysisesti vaan myös henkisesti. Jos ei enää pelin lopussa jaksa spurtata ja taklata yhtä kovaa kuin vastustaja, niin siinä nolaa itsensä, USA:n kapteeni Hughes vastasi.

Isles oli samaa mieltä.

– Todellakin. On oltava todella kova.

Ja sinä olet yksi kovista jätkistä?

– Tietenkin, Isles sanoi ja nauroi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?