Tokion olympialaiset: Miten tyhjät katsomot vaikuttavat urheilijoiden suoritustasoon? - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

Kommentti: Onko tyhjä katsomo etu vai haitta? Legendalta tyly ja yllättävä näkemys

Vaikka huippu-urheilija tekee 97 prosenttia työstään tyhjille katsomoille, moni hakee latingin viimeiset prosentin kymmenykset täysiltä lehtereiltä. Tokiossa ei, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Miten tyhjät katsomot vaikuttavat urheilijoiden kisafiilikseen ja suoritustasoon? Vastaus tiedetään, kun Tokion poikkeusolympiakisat on urheiltu.

27.7. 3:15

Tokion olympiastadionin kupeessa sijaitsevassa pöytätennishallissa, Tokyo Metropolitan Gymnasiumissa, kuului sunnuntaina iltapäivällä jokainen yksittäinen pallonkopsahdus tyhjään katsomoon, kun urheilijat hakivat paikkoja olympiaturnauksen 3. kierrokselle.

Kun kisoihin aikanaan myytiin pääsylippuja, ajatus esimerkiksi isäntämaan ihmepojan Tomokazu Harimoton ja kiinalaisen mailataikurin Fan Zhendongin kohtaamisesta 30. heinäkuuta pelattavassa finaalissa kuului maksavan yleisön silmissä koko kisojen kuumottavimpiin kohokohtiin.

Harimoto on vuosikausia valmistautunut fyysisesti ja henkisesti pelaamaan olympiakullasta täpötäydelle fanaattiselle katsomolle. Sieltä hän olisi yrittänyt imeä sen viimeisen 0,5 prosentin edun, joka olisi voittomarginaaliksi voinut riittää.

Nyt innokkaat japanilaiset pääsivät vain kuvauttamaan itseään olympiastadionia vasten. Heitä tuli eilen tuhansittain. Sääliksi kävi.

Järjestäjien päätös sulkea kaikki kisatapahtumat katsojilta on kisojen jälkeen jopa akateemisen jatkotutkimuksen paikka, vaikka suuri osa on poikkeusaikoina jo tyhjille katsomoille kilpaillut. Ilman ylimääräisiä silmäparejahan huippu-urheilija joka tapauksessa tekee 97 prosenttia töistään.

Tämä on nimittäin, kaikella kunnialla, kaliiperiltaan vähän toista kuin hiihtäminen Oberstdorfissa tai jääkiekkoilu Riiassa.

Mutta vaikka jokainen huippu-urheilija on nopeasti ja arvaamattomasti muuttuvien tilanteiden taitava hallitsija, tällaista muutosta ei kukaan rehellisyyden nimissä uskonut kokevansa.

Lue lisää: EM-kisojen karnevaalitunnelma ei toistu olympialaisissa – katsojille melkoinen kieltolista

Olympiakisat maailman kukaties upeimmassa metropolissa ja ovet säppiin. Tämä on nimittäin, kaikella kunnialla, kaliiperiltaan vähän toista kuin hiihtäminen Oberstdorfissa tai jääkiekkoilu Riiassa – kaksi muuta ilman yleisöä läpivietyä urheilutapahtumaa.

Lue lisää: Millainen luu Japanille jää käteen olympialaisista? Kansalaiset kokevat, että Tokio on pakotettu järjestämään kisat: ”Yleisön sulkemisesta iso hintalappu”

Oberstdorfissa kävi hiihtämässä myös Iivo Niskanen, jolla on kokemusta arvokilpailun voittamisesta sekä täyden että käytännössä tyhjän katsomon edessä. Lahdessa 2017 voittoa todistivat väkimassat, Pyeongchangissa 2018 oli lilliputtimainen pääkatsomo ja maastolenkki, jonka varteen ei laskettu kuin joukkueiden jäseniä.

Niskanen pitää päätöstä sulkea katsomot mielenkiintoisena ja uskoo sen vaikuttavan varsinkin räjähtäviin adrenaliinilajeihin. Vaikutusta hän arveli jo ennen Ida Hulkon kanuunauintia ”hyvin yksilölliseksi”.

Kiinan supertähdet Ma Long (vas) ja Fan Zhendong ovat pöytätennisturnauksen ennakkosuosikkeja Tokiossa.

Omassakin latautumisessaan Niskanen käyttää ajatusta yleisön antamasta energiasta – ei hän koskaan treeneissä pystyisi hiihtämään 15 kilometriä sitä vauhtia kuin Lahdessa 1. maaliskuuta 2017.

Eikä tarvitse olla urheilun Einstein nähdäkseen, miten paljon esimerkiksi Karsten Warholm imee katsomosta energiaa ennen aidattua ratakierrostaan. Athletics Weekly haastatteli aiheesta pika-aiturilegenda Colin Jacksonia, joka piti kysymystä outona. Hänen mielestään urheilijoiden pitää pystyä arvokisoissa tekemään täsmälleen samat asiat niin yleisön kuin tyhjien lehtereiden edessä. Näinhän se täydellisessä maailmassa menisikin.

Toisaalta: merkittävä osa esimerkiksi yleisurheilun ME-tuloksista on syntynyt kilpailuissa, joissa ei mitään kansainvaellusta ole nähty.

Työkseen tällaisia pohtii Olympiakomitean urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen. Hän arvioi, että uusi tilanne on monelle jopa merkittävä etu, sillä kaikki eivät osaa imeä täydestä katsomosta positiivista energiaa – päinvastoin.

Olympiakisoissa kilpailupaikat suunnitellaan ensisijaisesti tv-lähetysten kulissiksi. Näitä satojamiljoonia katsojia kukaan ei kisoissa pääse pakoon. Ronkainen muistuttaa, että myös kaikki muut olympiaelementit – globaali olympiakylä, median määrä, turvatoimet, valtava logistiikka – ovat koko ajan muistuttamassa, että missään kyläkisoissa ei kuitenkaan olla.

Ja vielä:

Osa Suomessa vielä vuosikymmeniä myöhemminkin hehkutettavista suurvoitoista on otettu varsin vaatimattoman yleisömäärän edessä. Mexico Cityn painonnostohallissa 1968 istui paikalla olleen henkilön mukaan muutama kymmenen ihmistä, kun Kaarlo Kangasniemi murjoi lavalla olympiakultaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?