Ulkonäköpaineet: "Pienissä uikkareissa” urheileva Ida Hulkko turhautui kommentteihin ulkonäöstä - Olympialaiset - Ilta-Sanomat

EM-hopeamitalisti Ida Hulkko ui Tokiossa ensi kertaa olympialaisissa.

Ulkonäköpaineiden kanssa taistellut Ida Hulkko treenaa pienissä uikkareissa: ”Monet kokevat oikeudekseen kommentoida”

EM-altaassa hopealle venynyt Ida Hulkko teki muutama vuosi sitten rohkean ratkaisun, mikä auttoi Tokion olympialaisiin valmistautuvaa tamperelaisuimaria voittamaan henkiset mörkönsä.


18.7. 16:00

Oksentamisesta syntynyt ääni kaikui pitkin Budapestiin EM-näyttämön vessan kaakeleita, kun Ida Hulkko valmistautui 50 metrin rintauinnin välieräsuoritukseensa. Purkaus vapautti paineita.

Hulkolla, 22, oli jo aiempaa kokemusta arvokisojen välierä- ja finaaliuinneista, mutta aiemmilla kerroilla hän ei ollut henkisesti valmis kurkottamaan kaakeleille toivomassaan vauhdissa. Ylijännittämisen vuoksi pieleen oli mennyt Kööpenhaminan EM-kisojen finaali 2017, jolloin hän oli suorastaan tärissyt lähtöpallilla.

Nyt oli lauantai 22. toukokuuta 2021. Oli merkittävien käänteiden päivä.

Jännitys oli huipussaan. Ei kuitenkaan tällä kertaa niin voimakkaasti Hulkon kehossa EM-välierän starttipallilla kuin uima-areenan vessassa, jossa vessanpyttyä tuijotti hänen valmentajansa Jere Jännes.

– Minulle ja Veera Kivirinnalle (Jänneksen valmennettavia) selvisi vasta myöhemmin samana iltana, että Jere oli joutunut oksentamaan ennen starttiani. Nauratti oikein huolella, sillä EM-välieräpäivän aamuna Jere oli esittänyt todellista viilipyttyä ja sanonut olevansa vakuuttunut, että tällä kerralla kenelläkään ei ole sen enempää jännitettävää, Hulkko kertoo nyt.

– Jere oli oikeassa minun suhteeni, mutta itse hän ei enää päässytkään eroon jännityksestään, vaikka kuinka yritti vakuuttaa toista, Tokion olympialaisissa uiva Hulkko jatkaa.

välierässä Hulkko ui rennosti finaaliin ja heti seuraavana päivänä hän nousi ensimmäistä kertaa arvokisaurallaan palkintopallille nappaamalla pitkällä radalla EM-hopeaa uudella SE-ajalla 30,19. Saavutus oli laajasti kilpaillussa lajissa huippuluokkaa.

Ida Hulkko voitti uransa ensimmäisen arvokisamitalin, hopean, Budapestin EM-altaassa 23. toukokuuta 2021.

– En ollut pystynyt nappisuoritukseen aiempien arvokisojen finaaleissa, pääni ei ollut pitänyt optimaalisesti. Niillä kerroilla en vielä ollut valmis ratkaisevaan steppiin, Hulkko kertoo.

– Mutta Budapestissa kaikki loksahti hienosti kohdalleen. Paransin ensimmäistä kertaa joka startissa uintiani sekä ajallisesti että teknisesti, ja se kaikkein parhain veto osui finaaliin. Mitali hyydytti erilaiset spekulaatiot kyvyistäni, ja se oli itselleni äärimmäisen tärkeää.

Itselle todistamisesta oli tullut tamperelaistuneelle uimarille taakka, joka oli suistanut uimarin uran vedenjakajalle muutamaa vuotta aiemmin.

Jääräpäiseksi ja suorasukaiseksi kuvailtu Hulkko jäi ehtymättömän kunnianhimonsa kahleisiin teini-iässä. Mikkelissä asuessaan ja lukiota käydessään 16-vuotias uimari oli palaa loppuun, koska ei tajunnut himmata ajoissa.

– Yritin näyttää kaikille, että selviän kaikenlaisista haasteista ja aina kunnialla. Pyrin olemaan täyden kympin oppilas, kansainvälinen arvokisauimari ja vielä sitäkin parempi ihminen, mutta eihän sellainen ollut samanaikaisesti mahdollista, Hulkko tietää nyt.

Hulkko valittiin Tampereen Vuoden urheilijaksi 2020.

– Urani oli konkreettisesti vedenjakajalla.

Taakkaa lisäsivät ulkonäköpaineet, jotka erityisesti olivat uuvuttaa teinitytön. Myös monet muut uimarit, kuten rintauimari Jenna Laukkanen, ovat puhuneet samasta aiheesta.

– Ulkopuolelta tulleet ulkonäköpaineet eivät ehkä niinkään ollut syy ylirasitustilani syntymiseen, vaan enemmänkin oma ajatukseni huippukunnosta. Uintini oli kulkenut hyvin tietyn painoisena, mutta kun kehitykseni ei enää sen jälkeen ollut samaa, ajattelin, että painon pudottaminen on ratkaisu, Hulkko selvittää.

– Oli liikaa paineita menestyä kaikessa, vaikka juuri se oli väärä valinta sillä hetkellä. Painokysymystä tuskin koskaan saadaan huippu-urheilusta pois, mutta tässäkin asiassa tärkeintä olisi suhteuttaa se omaan kroppaan ja omiin vahvuuksiin.

Nyt Hulkko tietää, että uinnissa voi tehdä tulosta monenlaisilla vartaloilla.

– En ole edelleenkään niin sanotuissa uimarin ”ihannemitoissa” eli tarkoitan sitä, etten ole kovin pitkä tai solakka, vaan minulla on enemmän lihasta, hän jatkaa.

– Se, että eri vartaloilla voi menestyä, antaa osaltaan tilaa erilaisille urheilijoille. Mutta tietysti pienissä uikkareissa treenaaminen aiheuttaa sen, että monet kokevat oikeudekseen kommentoida urheilijoiden ulkonäköä, vaikkei sillä olisikaan tekemistä suoritusten kanssa. Se on harmillista, hän jatkaa.

Lue lisää: Ida Hulkon, 22, alastonkuva julkaistiin Helsingin Sanomissa – kertoi uimarien yleisimmästä ongelmasta

Ida Hulkkoa ärsyttää, että monet kokevat ”oikeudekseen kommentoida urheilijoiden ulkonäköä, vaikkei sillä olisikaan tekemistä suoritusten kanssa”.

Kuilun reunalla Hulkko oli uudestaan muutamaa vuotta myöhemmin opiskellessaan stipendin voimin Yhdysvalloissa, nykyisen miesystävänsä rinnalla. Elämä aurinkoisessa Floridassa ei istunut alkuunkaan vahvatahtoisen suomalaisnaisen pirtaan.

– Siellä ollessani uin niin sanotusti synkissä vesissä, hän kertoo.

Hulkon mukaan useimmat stipendiurheilijat harjoittelivat puolitehoilla ja olivat vain treeneissä urheilijastatuksen takia.

– En oikein pystynyt olemaan oma itseni, koska omat tavoitteeni olivat huomattavasti korkeammalla. Ahdistuin ja siksi päätin palata tavallaan maitojunalla kotiin. Se suurta urheilijamassaa palveleva harjoituskulttuuri ei sopinut minulle yhtään. Mutta se oli juuri se rohkea ratkaisu, jota tarvitsin tehdäkseni nyt nähdyn käänteen.

Suomessa Hulkko on saanut tärkeää valmennuksellista ja henkistä tukea ennen kaikkea valmentajaltaan Jere Jännekseltä.

– Ennen Budapestin EM-kisoja arvokilpailut olivat toimineet pieninä palapelin osasina maksimaaliseen huippusuoritukseen tähdättäessä. Monissa starteissa oli kuitenkin tullut suuriakin virheitä, mutta opimme jokaisesta kisasta jotakin, eikä vähiten henkisesti. EM-finaalissa aiemmin opitut asiat sitten yhdistyivät, Hulkko kertoo.

– Jeren tuki on ollut äärimmäisen tärkeä, meistä on myös tullut hyvät ystävät. Nyt ymmärrän suhtautua uintiin oikealla perspektiivillä. Uinti on tärkeää, mutta ei kuolemanvakavaa. Kun tiedän elämässäni olevan muutakin tärkeää, pystyn hyppäämään altaaseen rennolla fiiliksellä tilanteessa kuin tilanteessa.

Kenraaliluutnantti Petri Hulkon tytär opiskelee tätä nykyä englannin kieltä Tampereen yliopistossa, mikä kuulemma niin ikään tuo tärkeää tasapainoa arkeen.

– On ajateltava jo uintiuraa pitemmälle, sillä tuskin altaassa ihan miljardituloja ansaitsen, Ida Hulkko toteaa hymähdellen.

TaTU Tamperetta edustavan Hulkon päämatka on 50 metrin rintauinti, joka ei hänen harmikseen kuulu olympialaisten ohjelmaan. Heinäkuussa Tokiossa hänen päämatkansa on 100 metrin rintauinti, jossa hän on uinut ennätyksekseen 1.06,90.

– Olen saanut kuulla paljon ihmisten ihmettelyä siitä, miksi vetoni ei kanna satasella viimeisille metreille asti. Ihmisten tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että se matka on minulla vielä harjoituksellisesti kesken, Hulkko muistuttaa.

– Nyt kun olen saanut rakennettua kestävyyttä, seuraavaksi aion kehittyä satasella niin, että aikani lähentelisivät 1.06:n alaosia. Ja tietysti tulevaisuudessa tavoitteeni on alittaa tuo 06:n maaginen raja.

Hulkko ei saa uida Tokiossa paraatimatkaansa 50 metrin rintauintia.

Samaan hengenvetoon Hulkko korostaa uinnin kansainvälisen tason nousua.

– Taso maailmalla on esimerkiksi rintauinnissa nykyään niin hurja, että jo pelkästään mainitsemaani haarukkaan mahtuu useita ja taas useita uimareita. Menestyminen vaatii aivan nappionnistumista, Tokiossa välieräpaikkaa hakeva uimari sanoo.

– Urani päätavoite on Pariisin olympialaisissa 2024. Siellä on tarkoitus olla mitalivauhdissa.

Uransa jälkeen Hulkko saattaa hakea työpaikkaa Puolustusvoimista, kenties jo Pariisin kisojen jälkeen. Ennen sitä hän aikoo nauttia kaikin rinnoin siitä, että pystyy nyt kilpailemaan starttipallilla tärisemättä.

– Olen todistanut sekä itselleni että kaikille muillekin, että pystyn uimaan huipulla. Sitä tunnetta ei enää kukaan voi viedä minulta pois, ja se on tässä kaikista mahtavinta, hän summaa.

Suomalaisuimarien urakka Tokiossa

Ari-Pekka Liukkonen on yksi Suomen kärkiuimareista Tokiossa.

La 24.7.

14.55 100 m ru alkuerät Matti Mattsson

Su 25.7.

05.33 100 m ru välierät Mattsson

13.02 100 m su alkuerät Mimosa Jallow

13.59 100 m ru alkuerät Ida Hulkko

Ma 26.7.

04.50 100 m ru välierät Hulkko

05.12 100m ru finaali Mattsson

05.53 100 m su välierät Jallow

Ti 27.7.

04.51 100 m su finaali Mimosa Jallow

05.17 100 m ru finaali Hulkko

11.02 100 m vu alkuerät Ari-Pekka Liukkonen

11.50 200 m ru alkuerät Mattsson

Ke 28.7.

04.30 100 m vu välierät Liukkonen

05.21 200 m ru välierät Mattsson

13.02 100 m vu alkuerät Fanny Teijonsalo

13.52 200 m ru alkuerät Hulkko

To 29.7.

04.44 200 m ru finaali Mattsson

04.53 100 m vu välierät Teijonsalo

05.54 200 m ru välierät Hulkko

Pe 30.7.

04.41 200 m ru finaali Hulkko 04.59

100 m vu finaali Teijonsalo 13.02

50 m vu alkuerät Liukkonen

13.24 50 m vu alkuerät Teijonsalo

La 31.7.

05.11 50 m vu välierät Liukkonen

05.33 50 m vu välierät Teijonsalo

Su 1.8.

04.30 50 m vu finaali Liukkonen

04.37 50 m vu finaali Teijonsalo

Kellonajat Suomen aikaa. Tokion aika on +6 tuntia Suomen aikaan. Aikataulut voivat vielä muuttua. Finaalipaikka edellyttää jatkoon pääsyä alku- ja välieristä.

Julkisuudessa on poristu pitkin vuotta siitä, pystytäänkö Tokion olympiakisat järjestämään koronapandemian jyllätessä – ja siitä, onko niiden järjestämisessä ylipäätään järkeä.

Urheilijoiden keskuudessa tämä keskustelu on varsinkin viime aikoina jäänyt marginaaliin, kuten esimerkiksi Hulkko tietää.

– En pelkää saavani koronatartuntaa. Käsitykseni mukaan ainakin iso osa suomalaisurheilijoista ajattelee asiasta samalla tavalla, Hulkko, 22, sanoo.

– Olen vakuuttunut, että kisajärjestäjät ovat ottaneet kaikki mahdolliset turvallisuustekijät huomioon. Olen viimeisen vuoden aikana tottunut elämään useasti koronakuplassa ja huolehtimaan osaltani mahdollisimman hyvin hygieniasta. Jos korona on tullakseen, ei sitä voi juosta loputtomiin pakoon.

Olympialaisten ja esimerkiksi Qatarissa pidettävien jalkapallon MM-kisojen kohdalla puhutaan usein siitä, kuinka kisajärjestäjät ovat saattaneet käyttää ”orjatyövoimaa” kisapaikkojen rakentamiseen. Tokiossakin monet globaalit, yhteiskunnalliset arvot ovat tarkassa syynissä.

– Ainahan sitä tietysti toivoo, että kaikki asiat olisi hoidettu yleisen moraalikäsityksen mukaisesti. Tällaisen pienen urheilijan on kuitenkin hyvin vaikea vaikuttaa siihen, kuka esimerkiksi kisakylän matot on kiinnittänyt. Se jää itseäni tärkeämpien ihmisten murehdittavaksi, Hulkko näkee.

– Haluttiin tai ei, politiikka on aina osa urheilua. Urheilijoilla on yleensä niin paljon murehdittavaa omissa jutuissaan, ettei heillä jää aikaa miettiä tällaisia asioita. Muut hoitakoot mieluusti politiikan, me keskitymme urheilemaan.

Tokion olympialaiset alkavat 23. heinäkuuta ja ne urheillaan ilman yleisöä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?