Kommentti: Eva Wahlström jää useista syistä suomalaisen urheilun historiaan – kaiken takana on poikkeuksellinen älykkyys - Nyrkkeily - Ilta-Sanomat

Kommentti: Eva Wahlström jää useista syistä suomalaisen urheilun historiaan – kaiken takana on poikkeuksellinen älykkyys

Toimittaja Mikko Marttisen mieleenpainuvin muisto Eva Wahlströmistä (oik.) on nyrkkeilijän valloittava nauru.

Julkaistu: 10.3. 19:18, Päivitetty 10.3. 19:18

Eva Wahlström oli yksi 2000-luvun merkittävimmistä suomalaisurheilijoista, kirjoittaa Mikko Marttinen.

Nauru. Vallaton, äänekäs, herkästi irtoava nauru.

Olen seurannut Eva Wahlströmin nyrkkeilyuraa aivan ensi-iskuista lähtien tiistain lopetusuutiseen asti. Ensin nyrkkeilijänä, sitten toimittajana.

Minulle tuo nauru on pysyvämpi muisto kuin yksikään vyö, voitto tai mitali.

Tienraivaaja

Eva Wahlström jää historiaan yhtenä suomalaisen urheilun tärkeimmistä naisista, aivan sinne Sylvi Saimon ja Siiri Rantasen rinnalle.

Wahlström raivasi tietä urheilumaailman viimeisessä miesten varjelemassa rämeikössä, kamppailulajeissa. Hän teki sen pyytelemättä keneltäkään anteeksi, rohkeasti ja kyräilijöiden edessä rempseästi nauraen.

Wahlström ilmestyi nyrkkeilymaajoukkueen leireille hieman ennen kun itse ymmärsin, että minusta ei tule kansainvälisen tason tekijää. Olin teini-ikäinen, mutta samaistuin vanhaan liittoon. En ymmärtänyt, miksi naisten piti tunkea samoille leireille miesten kanssa.

En ollut ajatuksieni kanssa ainoa. Wahlström ei patriarkaatin edessä lannistunut, vaan taisteli käyttöön resurssit, jotka moninkertaiselle arvokisamitalistille kuuluivatkin.

Mira Potkonen, Petra Olli ja monet muut Wahlströmin jälkeen tulleet naiskamppailijat saavat kiittää Wahlströmiä siitä, että heidän ei enää tarvinnut käydä samoja taisteluja.

Wahlström oli edelläkävijä myös toisella tavalla. Hän oli Suomen ensimmäisiä moderneja huippu-urheilijoita, jotka osasivat tehdä itsestään brändin.

Esiintymiskykyinen Wahlström kertoi itsestään tarinaa, joka vetosi suureen yleisöön. Pioneerityö Suomen naisnyrkkeilyn ensimmäisenä mitalirohmuna, vakavat terveysongelmat ja uusi nousu ammattinyrkkeilymestariksi muodostivat klassisen draaman kaaren.

Wahlström kertoi elämästään avoimesti ja värikkäästi. Joissain hänen jutuissaan oli hieman dramatisoinnin makua, mutta se johtui luultavasti siitä, että Wahlström itse elää niin voimakkaiden tunteiden kautta. Sen voi havaita vaikka hänen maalaustensa hurjasta värimaailmasta.

Eva Wahlström taiteilijan työhuoneellaan talvella 2020.

Kaiken takana näkyi Wahlströmin poikkeuksellinen älykkyys. Hän kirjoitti kaksi palkittua kirjaa, ensimmäisen ruotsiksi ja toisen suomeksi. Tähän on harva ihminen pystynyt.

Kehittyi loppuun asti

Paradoksaalisesti Wahlström teki itsestään maailman huipun osa-alueella, johon hänelle ei ollut yhtä paljon lahjoja kuin moneen muuhun asiaan.

Amatööriaikoinaan Wahlström oli teknisesti varsin keskinkertainen nyrkkeilijä. Hän ei ole motorinen lahjakkuus, joka oppii liikkeet helposti. Wahlström korvasi puutteensa kovalla harjoittelulla ja tahdonvoimalla.

Ammattilaiseksi siirryttyään Wahlström sai valmentajakseen kaiken nähneen Risto Merosen, joka opetti hänelle nyrkkeilyn hienouksia. Wahlström kehittyi taidollisesti aivan uransa loppuun asti. Se kielii menestyneelle urheilijalle poikkeuksellisesta nöyryydestä.

Wahlström jää historiaan ensimmäisenä suomalaisena ammattinyrkkeilyn valtaliiton maailmanmestarina.

Naisten ammattinyrkkeily on vielä kehitysvaiheessa, ja titteleitä liikkuu maailmalla enemmän kuin päteviä nyrkkeilijöitä. Wahlström kuitenkin ansaitsee täyden kunnioituksen uransa loppuvaiheen vastustajavalinnoista.

Wahlström voitti kotikehässä muutaman kovan nimen ja lähti kahdesti ulkomaille altavastaajana. Ottelu Katie Tayloria vastaan Madison Square Gardenissa oli Wahlströmin uran huippuhetki ja Terri Harperin kohtaaminen Sheffieldissä joutsenlaulu. Molemmissa otteluissa Wahlström taipui taistellen.

Yksi 2000-luvun merkittävimmistä suomalaisista urheilu-urista on päättynyt. Nauru jatkuu.