Edis Tatli ällistytti tuttujaan ja kieltäytyi 225 000 eurosta – ”Maalaisjärkikin sanoo, että se olisi ollut vaarallista”

Julkaistu:

Nyrkkeily
Edis Tatli sanoi ei 225 000 eurolle. Moni olisi toiminut toisin.
Huippunyrkkeilijä Edis Tatli on oppinut monien suomalaisurheilijoiden tavoin, ettei taloudellinen menestys ole urheilu-uralla todellakaan itsestäänselvyys.

Siksi pöytään isketty 250 000 dollarin (yli 225 000 euron) tarjous ei voinut olla houkuttelematta.

Tatlia, 32, pyydettiin pari viikkoa sitten yhdysvaltalaisen Devin Haneyn, 20, vastustajaksi WBC-liiton kevytsarjan MM-otteluun, joka käydään lauantai-iltana Los Angelesissa. Ottelupalkkioksi tarjottiin ensin 200 000 dollaria. Kun Tatlin leiri empi, summa nousi 250 000:een.

Siinä missä moni olisi valmistellut dollarinkuvat silmissään Kalifornian-matkaa, Tatli sanoi ei.

– Summa oli sellainen, että asiaa piti oikeasti vähän miettiä. Mutta kun ajatteli vähän pidemmälle, ei siinä ollut loppupeleissä mitään järkeä, Tatli sanoo Ilta-Sanomille.

Kyse ei ollut siitä, ettei rahoille olisi käyttöä.

– Summa olisi ollut minulle todella merkittävä. Sellainen tekisi hyvää eläkepäiville, kun ei tämä nyrkkeilyurakaan kovin pitkä enää ole.


Miksi diili jäi sitten tekemättä? Tatli sanoo, ettei terveyden hintaa mitata rahassa.

Elokuussa ammattilaisuransa 32. voiton ottanut Tatli on keskittynyt viime kuukausina perhe-elämään ja ottanut etäisyyttä nyrkkeilykehään. Kova treeni on jäänyt vähiin.

Hänelle olisi jäänyt vain kaksi viikkoa aikaa valmistautua yllättäen tarjottuun MM-otteluun. Sinä aikana Tatlin olisi pitänyt piiskata itsensä huippukuntoon ja pudottaa painoa kymmenen kiloa päästäkseen 61,2 kilon ottelupainoon. Urakka olisi ollut Tatlin kaltaiselle hoikalle nyrkkeilijälle raastava.

– Sen päälle olisi tullut matkustaminen, aikaero ja kaikki. Ja vastassa olisi ollut yksi sarjan kovimmista jätkistä, joka on treenannut lapsuudesta Floyd Mayweatherin tallissa.

– Maalaisjärkikin sanoo, että näistä lähtökohdista otteleminen olisi ollut terveydelle vaarallista.

Tatli muistelee huvittuneena, miten jotkut – nyrkkeilyn realiteetteja vähemmän ymmärtävät – tuttavat äimistelivät rahakkaan tarjouksen hylkäämistä. Kieltäytyminen oli nyrkkeilymaailmassakin harvinainen temppu.

– Aika moni olisi saattanut sanoa vastaavassa tilanteessa kyllä. Itse ajattelen, että kunhan minulla on terveys, raha ei ole ongelma. Uskon pystyväni ansaitsemaan rahaa jollain tavalla. Mutta jos ei ole terveyttä, mitä sillä rahallakaan voi tehdä?


Nyrkkeily on paitsi äärimmäinen urheilumuoto myös raakaa bisnestä, jossa halu menestyä voi helposti kasvaa vaarallisen suureksi.

Näin kävi heinäkuussa venäläisnyrkkeilijä Maksim Dadasheville. 28-vuotias Dadashev otteli 11 erää ja sai päähänsä yli 300 iskua. Hän vajosi ottelun jälkeen koomaan eikä koskaan herännyt.

Dadashevin valmentaja yritti keskeyttää ottelun jo ennen 11. erää, mutta venäläinen halusi jatkaa. Sittemmin paljastui, että Dadashev oli osoittanut uupumisen merkkejä ottelua edeltävän sparrijakson aikana. Urheilija oli nukkunut huonosti ja vaikuttanut väsyneeltä.

Lähipiiri pyysi Dadashevia huolehtimaan itsestään, mutta turhaan.

Tatlin mukaan Dadashevin tapaus osoittaa, että kehäkuolemien taustalla on usein pitkä tapahtumaketju.

– Monesti julkisuudessa ei kerrota, mitä ennen ottelua on tapahtunut. Venäläinen kaveri oli varmaan todella kovassa rääkissä ja ihan loppu sen jälkeen. Sitten kun tulee vielä painonpudotus ja tuollainen selkäsauna... Lopputulos ei valitettavasti yllätä.

Tatli korostaa, että periksiantamattomuus on osa nyrkkeilijän luonnetta. Luovutus ei ole vaihtoehto, mutta taistelullakin on rajansa.

– Ottelija tietää loppujen lopuksi itse parhaiten, millainen tunne hänellä on. Jos hänellä on koko ajan voimaton olo, hälytyskellojen pitäisi soida.

– Raha sokaisee monet.
  • Maksim Dadashevin ottelu päättyi tragediaan.
Dadashevin lisäksi nyrkkeilyssä on todistettu tänä vuonna kolmea kuolemantapausta. Dadashevin, Hugo Santillanin, Boris Stanchovin ja Patrick Dayn kuolemat ovat saaneet lajin kattojärjestön pohtimaan, mitä tragedioiden välttämiseksi voisi tehdä.

Tatlin mukaan ottelua edeltävät toimenpiteet tehdään viimeisen päälle.

– Ennen otteluja on hyvät testit. Otetaan pakolliset aivokuvat ja kaikki verikokeet. Lisäksi lääkäri tarkistaa tilanteen ennen matsia ja kysyy kaikenlaista.

Tatlilta kysytään usein, miten nyrkkeilijä pitää pelon poissa. Vastaus on yksinkertainen. Tatli nousee kehään vain silloin, kun tietää valmistautuneensa otteluun parhaalla mahdollisella tavalla.

– Haluan vetää monet jutut ihan varman päälle. Kehään on mukava mennä, kun työ on tehty ja tietää olevansa valmis. Mutta jos nyrkkeilijä ei ole valmis, olo muuttuu epävarmaksi. Silloin matsissa ei käy hyvin.

Tatli sanoo, että jokainen kuolemantapaus koskettaa ja muistuttaa nyrkkeilyn vakavuudesta.

– Pitää kuitenkin muistaa, että näitä sattuu joka lajissa. Ei päähän lyöminen tee millään lailla hyvää, mutta jalkapallossakin on usein saatu sydänkohtaus kesken ottelun. Jos asiaa alkaa miettiä liikaa, on parempi etsiä jotain muuta tekemistä.


Viimeksi elokuussa otellut Edis Tatli on palaillut pikkuhiljaa kovemman treenin pariin. Nyrkkeilijä on omistautunut perhe-elämälle, sillä Tatlin esikoinen Osman, 2, sai elokuussa seuraa pikkusiskosta.

– Tyttäremme on tosi ihana. Kotona riittää kuitenkin härdelliä, kun on kaksi pientä lasta, Tatli sanoo hymyillen.

Tatli ja valmentaja Pekka Mäki kertovat suomalaisässän ottelevan seuraavan kerran maaliskuussa, todennäköisesti Yhdysvalloissa. Yksityiskohdat ovat vielä auki.

Elokuussa Savonlinnassa Berman Sanchezista napattu voitto oli arvokas, sillä sitä ennen Tatli oli hävinnyt New Yorkissa superlupaus Teofimo Lópezille.

– Savonlinnan voiton ansiosta näitä tarjouksia nyt tulee, Tatli viittaa hylkäämäänsä Los Angelesin MM-kutsuun.

MM-haastajalistalla oleva Tatli luottaa, että kiinnostavia ottelutarjouksia tulee jatkossakin. Haave ammattinyrkkeilyn maailmanmestaruudesta elää, vaikka Tatli tietää, etteivät resurssit ole hänen puolellaan.

– MM-titteli on valtavan työn takana. Olen nähnyt, miten maailmanmestarit treenaavat. Asiat hoidetaan viimeisen päälle ammattimaisesti. Suomessa minulle ei ole tehty kertaakaan mitään testejä, jotka mittaisivat hapenottokykyä tai veriarvoja.

– Tässä pitäisi olla ravinto-, kunto-, voima- ja nyrkkeilyvalmentajat. Meillä on yksi jätkä (Pekka Mäki), joka hoitaa kaiken, Tatli raottaa arkeaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt