Nyrkkeily

Mira Potkosen ja Petra Ollin tulot ovat minimaaliset – veroton apuraha helpottaa elämistä: ”Antoi turvan”

Julkaistu: , Päivitetty:

Nyrkkeily
Nyrkkeilijä Mira Potkosen ja painija Petra Ollin veronalaiset tulot ovat todella pienet.
Suomalaisurheilijoiden esitykset Rion olympiakisoissa 2016 eivät aiheuttaneet hurraa-huutoja.

Iloisin poikkeus oli nyrkkeilijä Mira Potkonen, joka iski pronssimitalin. Se jäi Suomen ainoaksi mitaliksi Brasilian lämmössä.

Nokialainen joutui valmentautumaan suurtapahtumaan hyvin vaatimattomilla edellytyksillä, sillä hän ei kuulunut Suomen olympiakomitean tukiurheilijoihin.

Potkosen olympiavuonna saama taloudellinen tuki oli minimaalista, sillä hänen verotettavat tulonsa vuodelta 2016 olivat 443 euroa. Kyllä, 443 euroa – luvusta ei puutu nollia eikä pilkkuja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tähti loisti vuonna 2017

Entä vuosi 2017? Potkonen ei hävinnyt tuolloin yhtään ottelua, ja tähti loisti kirkkaana taivaalla. Näkyivätkö painavat osumat myös pankkitilillä?

– Valitettavasti eivät. Kyllä verotiedot ovat aika lailla ennallaan, eli muutama tonni siellä taitaa olla, Potkonen kertoo vuoden 2017 tuloistaan.


Nyrkkeily on hänelle ammatti, eikä muita töitä ole, mikä selittää vaatimattoman palkkatulon.

Potkosen taloudellinen tilanne ei ole silti toivoton. Olympiamenestys nosti hänen statustaan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön silmissä, ja lisäksi hän nauttii opetus- ja kulttuuriministeriön suurta apurahaa (20 000 euroa vuodessa), joka on verovapaata.

– OKM:n apurahan tuplaantuminen Rion jälkeen antoi paremman taloudellisen turvan harjoitteluun ja elämiseen, Potkonen sanoo.

Sponsoririntamalla aika hiljaista

Sponsoririntamalla olympiamitalisti on herättänyt yllättävän vähäistä kiinnostusta. Tämä näkyy esimerkiksi varustepuolella. Nyrkkeilijä joutuu panemaan käden syvälle omaan taskuun.

– Yksi suurimmista kulueristä on varusteiden hankinta. Tykkään tehdä lajiharjoitteluakin lenkkareissa, ja niitä kuluu tosi paljon kuten muitakin urheiluvaatteita.

Potkosella ei siis ole varustesopimusta minkään valmistajan kanssa, mikä on hämmästyttävää.

Toinen suuri kuluerä ovat kehon huoltamiseen liittyvät tukitoimet.

– Käyn usein fysioterapeutin pakeilla, samoin hyödynnän osteopaatin palveluja ja säännöllinen hieronta kuuluu olennaisena valmentautumiseeni.

Nämä kulut hän maksaa valmennusrahastoon kertyneistä sponsorituloista.

– Onneksi sinne on kertynyt rahaa hieman paremmin kuin aikaisemmin.

Päivittäisharjoittelu kunnossa

37-vuotias kehäkettu aloitti nyrkkeilyuransa vasta 28-vuotiaana. Kun treenaaminen vakavoitui ja kustannukset kasvoivat, perheen taloutta piti pystyssä aviomies.

– Ennen en pystynyt maksamaan ollenkaan perheen menoja mutta onneksi nyt pystyn vähän osallistumaan kustannuksiin eli ostamaan lähinnä ruokaa ja bensaa, kahden lapsen äiti kertoo.

Olennaisin ero verrattuna Rion olympiakisoja edeltävään aikaan on päivittäisharjoittelussa.

Syksyllä 2016 alkoi panostus, jonka ansiosta Potkonen ja toinen Tokion 2020 olympiatoivo Elina Gustafsson pystyvät keskittymään ammattimaisesti nyrkkeilyyn.

– Varalan urheiluopistolta löytyvät tukipalvelut, joiden merkitys on erittäin suuri, Potkonen kiittelee.

Valmentajan läsnäolo tärkeää

Vaikka suomalaisiskijän verotulot näyttävät lohduttoman pientä lukemaa, Potkonen on melko tyytyväinen asemaansa.

– En koe olevani olennaisesti huonommassa tilanteessa kuin pahimmat kilpakumppanini. Minulla ja valmentajallani on ollut hyvien kontaktien ansiosta mahdollisuus päästä maailmalle kilpailemaan ja leireilemään.

Maarit Teuronen on vastannut Potkosen valmennuksesta kymmenen vuoden ajan, mutta nyt hän pystyy tekemään sitä intensiivisemmin kuin menneinä vuosina.

– Aikaisemmin Maarit valmensi minua työnsä ohessa, mutta nyt hänellä on olympiavalmentajan status, ja hän pystyy panostamaan 60 prosenttia työajastaan valmentamiseen.

Tekniikkalajissa henkilökohtaisen valmentajan läsnäolo on tärkeää.

– Maarit pystyy olemaan paikalla päivän molemmissa harjoituksissa, ja erityisesti illan lajitreenin kannalta se on olennaista.

Mahtibonukset puuttuvat

Koska Potkonen on apurahaurheilija, eläkettä hänelle ei juuri kerry.

– Sitä en ole jaksanut edes miettiä.

Suomalainen ei siis hävinnyt kertaakaan vuonna 2017. Myös kausi 2018 alkoi erinomaisesti, ja kesäkuussa Potkonen kruunattiin Euroopan mestariksi alle 60 kilon sarjassa.


Jossain muussa maassa EM-titteli olisi taannut mukavan bonuksen.

– Tässä suhteessa moni kilpailijani on ruhtinaallisessa asemassa.

Varsinkin entisen itäblokin maissa mestaruuksista ja erityisesti olympiamitaleista palkitaan summilla, jotka saattavat olla satojatuhansia euroja.

Sellaisista tuloista Potkonen voi vain haaveilla, mutta olympiakulta Tokiossa 2020 takaisi tietyn tulotason ainakin muutamaksi vuodeksi.

Potkosen seuraava iso koitos ovat marraskuussa Intiassa järjestettävät naisten MM-kilpailut.

Petra Ollin ansiotulot nollilla

Mira Potkosen ohella painija Petra Olli kuuluu Suomen vahvimpiin mitalikandidaatteihin Tokion olympialaisissa 2020. Hiljattain MM-kultaa voittanut Olli on tulojen osalta samankaltaisessa tilanteessa kuin Potkonen.

Olli ei saanut lainkaan ansiotuloa vuonna 2017. Pääomatuloja hänelle kertyi 761 euroa.

Potkosen tavoin Olli on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön suurta, 20 000 euron vuotuista apurahaa.

Suomalaisista kamppailulajien urheilijoista vapaaottelija Makwan Amirkhani tienasi eniten vuonna 2017. Amirkhanin ansiotulot olivat 148 044 euroa.
Klo 11.36: lisätty jutun loppuun tiedot Ollin ja Amirkhanin tuloista, otsikkoa muokattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt