Suomalainen olympianyrkkeilijä on kuollut

Julkaistu:

MUISTOKIRJOITUS
Rooman ja Tokion olympiakisoissa nyrkkeillyt Börje Karvonen kuoli maanantaina.
Tapanilan Erän nyrkkeilytallin kasvatti Börje Karvonen kuoli pitkän sairauden uuvuttamana 77-vuotiaana kotikaupungissaan Helsingissä 7. maaliskuuta 2016. Kaksinkertainen olympiakävijä oli syntynyt 14.9.1938.

Äitinsä kanssa Hiittisissä kasvanut nyrkkeilijä oli alkuperäiseltä nimeltään Börje Ekqvist. Tapanilaan muutettuaan Börje aloitti nyrkkeilyn Erän voimahahmon Lauri Westerbergin valmennuksessa. Kehitys oli nopeaa, sillä Karvonen voitti poikien Suomen mestaruuden 1955.

Aikuisten sarjassa pienikokoinen iskijä pääsi mitalikantaan vuonna 1958, jolloin hän eteni loppuotteluun asti. Sillä kertaa Risto Luukkonen oli parempi, mutta 1960-luvulla oli Karvosen vuoro. Hän voitti kahdeksan peräkkäistä SM-titteliä vuosina 1960–1967 (seitsemän 54 kilon sarjassa ja vuonna 1966 57-kiloisissa) sarjassa.

Roomassa laihana miehenä

Karvosen meriitit eivät rajoittuneet kotimaan kehiin. Hän pääsi mukaan jo Rooman olympiakisoihin 1960, mutta ikuisessa kaupungissa tie nousi pystyyn heti avausottelussa. Kun TUL:sta siirtynyt Paavo ”Pivo” Roininen vei 54-kiloisten paikan, Karvonen joutui laihduttamaan 51:iin ja oli hieman kuiva, kun vikkelä burmalainen Hla Nyunt knekkasi voiton tuomariäänin 2–1.

Tokion kisoihin 1964 Karvonen valmistautui huolella. Harjoituskumppanina toimin muun muassa nuori Risto Meronen.

– Erän salilla hän treenasi koko kesän 1964, ja minä pääsin sparraamaan, Meronen kertoo.

Tokion turnaus päättyi pettymykseen, sillä suomalainen tyrmättiin avausottelussa. Olympiakehän ohella myös EM-kisat tulivat tutuiksi. Karvonen yritti mitaliotteluihin kolmessa turnauksessa, mutta tie katkesi joka kerta ennen välierävaihetta. Aikalaisten mukaan Karvonen oli kovan kaliiperin nyrkkeilijä, joka yritti loppuun asti eikä antanut koskaan periksi.

Maaotteluissa hän oli itse varmuus, joka toi omasta sarjastaan sinivalkoiselle joukkueelle arvokkaan pisteen. Hieman paremmalla taitotasolla hän olisi ollut arvokisamitalisti. Suomen parhaaksi nyrkkeilijäksi hänet valittiin 1966.

Kun amatööriura päättyi, Karvonen jätti nyrkkeilykehät. Paidattomana bokraaminen ei innostanut. Karvosen vaimo Hely (os. Siivonen) oli myös urheilija. Hän voitti Käpylän Lentopalloilijoiden riveissä kaksi Suomen mestaruutta 1959 ja 1961. Pariskunnalla on kolme lasta.

Siviiliuransa Karvonen teki Helsingin Palolaitoksen palveluksessa: ensin Käpylässä ja myöhemmin Haagassa. Eläkkeelle hän jäi muistisairauden takia hieman alle 50-vuotiaana. Viimeiset vuotensa Karvonen vietti Antinkodissa Helsingissä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt