Kommentti: Suomen lupaukset taas kärsimässä NHL:n suomalaispelaajien turmioseurassa – tällaista ei ole missään muualla

Winnipeg Jets ei ole ollut viime vuosina hyvä paikka nuorille suomalaispelaajille. Vaaran merkit ovat taas ilmassa, kirjoittaa NHL-kirjeenvaihtaja Ville Touru.

Kristian Vesalainen (vas.) ja Ville Heinola ovat joutuneet tylyyn mankeliin Winnipegissä.

27.3. 8:49

Winnipeg Jetsistä on Suomessa ruusuiset mielikuvat. Kiitos lähinnä Teemu Selänteen ja Patrik Laineen.

Totuus tänä päivänä on kuitenkin toinen. Jetsistä on tullut suomalaispelaajille tukala paikka.

Tällä hetkellä Winnipegin organisaatiossa pelaa kaksi nuorta suomalaista, Kristian Vesalainen, 22 ja Ville Heinola, 21.

Kummankaan ykköskierroksella varatun huippulupauksen tilanteessa ei ole tälläkään kaudella ollut hurraamista.

Vesalainen on tällä kaudella ollut kokoonpanossa 53 NHL-ottelussa. Tehopisteitä on syntynyt kolme. Peliaikakeskiarvo on murheellinen 8.40 minuuttia.

Kun otetaan riviin kaikki vähintään 30 ottelua tällä kaudella pelanneet NHL-pelaajat, Vesalaisen jääaika on kuudenneksi pienin. Edelle ehtii vielä ketjukaveri Dominic Toninato.

Vesalainen on kärsinyt tälläkin kaudella NHL:n erikoisimmasta peluutuksesta. Jets on nimittäin sarjan ainoa joukkue, joka pelaa käytännössä aina kolmella ketjulla. Jos nelosketjun jääaika ylittää 10 minuuttia, kyseessä on harvinaisuus.

Eikä tapa muuttunut miksikään, vaikka joukkueessa vaihtui kesken kauden päävalmentajakin.

Useissa otteluissa Vesalaisen jääaika on jäänyt jopa alle viiden minuutin.

Pelihuumori ei varmasti ole korkealla. Muutaman hajavaihdon otteluissa – joita Vesalaisella on tällä kaudella monta kymmentä – on mahdotonta päästä peliin kiinni. Varsinkin kun pitäisi pyrkiä ennen kaikkea välttelemään virheitä, ettei sitä vähääkään peliaikaa viedä pois.

Viime viikolla yhden kolmen minuutin NHL-ottelun jälkeen Vesalainen lähetettiin farmiin. Se tuskin on kovin paljon huonompi ratkaisu kuin kolmen minuutin NHL-ottelut.

Vesalaisen vastuu on ollut minimaalista.

Vaikka Vesalaisen kohtelu on ollut erikoista, pitää muistaa, ettei hän ole onnistunut esittämään NHL:ssä mitään sellaista, miksi hänen pitäisi päästä pelaamaan ylemmissä ketjuissa. Eipä siihen tosin kummoisia mahdollisuuksiakaan ole annettu.

Olisiko Vesalainen jo merkittävämpi NHL-pelaaja jossakin toisessa seurassa? Sitä ei voi tietää, mutta Jetsin toiminta ei ainakaan ole palvellut hänen kehitystään kovin hyvin.

NHL:ssä varausten onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää menestyksen kannalta. Vesalaisen tapauksessa Jets ei ole onnistunut saamaan viiden vuoden takaisesta kärkivarauksestaan irti juuri minkäänlaista hyötyä.

Siinä ei toisaalta ole mitään uutta.

Vuonna 2011 alkaneen uuden aikansa alkuvuosina Jets onnistui hyvin varauksissa ja rakensi niiden avulla keväällä 2018 konferenssifinaaleihin yltäneen joukkueensa.

Sittemmin tämä lähde on kuivunut.

Vuonna 2016 toisena varatun Patrik Laineen jälkeen Winnipeg on varannut kuuden vuoden aikana 32 pelaajaa. Toistaiseksi se ei ole onnistunut kehittämään näistä yhdestäkään edes auttavalla tasolla merkittävää pelaajaa NHL-joukkueeseensa.

Vesalaisen kohtelua enemmän ihmettelyä – myös Winnipegissä – on aiheuttanut seuran suurimman puolustajalupauksen Ville Heinolan tilanne.

Heinola pelasi ensimmäiset kahdeksan NHL-otteluaan jo syksyllä 2019. Harvinaisen pelirohkeita ja raikkaita otteita ihasteltiin tuolloin laajalti. Rohkeasti vahvuuksillaan pelannut Heinola kellotti heti ensimmäisissä NHL-otteluissaan yli 20 minuutin jääaikoja.

Kaksi ja puoli vuotta sitten ei olisi millään uskonut, että vielä tänäkään päivänä Heinola ei ole saanut kunnollista näyttöpaikkaa NHL:ssä.

Tällä kaudella NHL-pelejä on kertynyt kahdeksan, joissa lähes poikkeuksetta jääaika on ollut vain reilut 10 minuuttia.

Tämän ymmärtäisi, jos Winnipeg olisi Stanley Cupia jahtaava ja piripintaan varusteltu huippujoukkue, mutta ei Jets ole sellainen ollut kertaakaan Heinolan aikana.

Heinola on toki vasta 21-vuotias. Hänellä voi hyvinkin olla vielä pitkä ja komea NHL-ura edessä, mutta nyt jos koskaan voidaan puhua maltilla marinoinnista.

Heinola on pelannut tällä kaudella AHL:ssä loistavasti joukkueensa ykköspakkina, ja etenkin edistyneet tilastot loistavat mansikkana.

Mutta taas kohta kuukauden päivät Heinola on vain istuskellut seuraamassa Jetsin NHL-otteluita varamiehenä katsomosta. Kuten Vesalaisen kohdalla myös Heinolan tapauksessa turhautumisen määrän voin vain kuvitella. Varsinkin, kun hän näki itse jo yli kaksi vuotta sitten pystyvänsä pelaamaan NHL:ssä.

Vallitseva tilanne ei ainakaan vie Heinolaa eteenpäin. Katsomossa istuskelu kävi puolustajalupaukselle tutuksi jo viime kaudella, ja menossa on jo kolmas repaleinen kausi Jetsin organisaatiossa.

Kahtena aiempana vuotena osakseen kyse on varmasti osakseen ollut myös siitä, ettei Heinolalta ole haluttu polttaa tulokassopimuksen ensimmäistä vuotta, mutta enää tällä kaudella sillä ei ole merkitystä.

Nyt Heinola pystytään joka tapauksessa pitämään Jetsin organisaatiossa minimihintaisella tulokassopimuksella viisi vuotta ennen kuin palkankorotusta joudutaan miettimään.

Heinola on istunut viime viikot varamiehenä katsomossa.

Tällaisessa kohtelussa on aina vaarana negatiivisen kierteen syntyminen tai välien tulehtuminen, joka esimerkiksi ajaa pelaajan leirin vaatimaan siirtoa.

Sekään ei tosin olisi Jetsissä mitään uutta.

Suomalaisista viime vuosina Jetsistä pois ovat halunneet Sami Niku ja Patrik Laine.

AHL:n parhaaksi puolustajaksi valittu Niku ajautui Winnipegissä koirankoppiin, jossa hän ei lopulta saanut pelata missään. Useita kertoja siirtoa pyytänyt Niku on julkisuudessakin kertonut henkisestä kärsimyksestään Winnipegissä.

Myös sensaatiomaista jälkeä tehneen Laineen tilanne Jetsissä ajautui siihen pisteeseen, että hänen leirinsä pyysi siirtoa pois – ja sai haluamansa.

Ei varsinaisesti yllättäisi, jos nykyisen tilanteen jatkuessa joko Heinola tai Vesalainen olisi seuraava suomalainen, joka vaatii siirtoa muualle.

Eivätkä nämä tapaukset liity pelkästään suomalaisiin.

Myös Laineen kanssa samassa kaupassa Columbukseen siirtynyt nuori Jack Roslovic vaati siirtoa pois kypsyttyään kohteluunsa Winnipegissä.

Pari vuotta aiemmin myös Jetsin historian korkeimmalla varattu puolustaja Jacob Trouba oli tyytymätön kohteluunsa ja halusi siirron pois. Winnipeg oli pakotettu kauppaamaan hänet.

NHL on NHL, ja siellä nuorten pelaajien pitää olla valmiita nielemään tietty määrä sontaa ennen nousua parrasvaloihin. Winnipegin viime vuosien historia nuorten pelaajiensa kanssa on kuitenkin jo sitä luokkaa, ettei kyse ole enää normaalista koulimisesta.

Kokeneemmista pelaajista Winnipegin viime vuosien erikoisuuksien sarjaan voidaan lisätä kulttipuolustaja Dustin Byfuglien, joka jätti syksyllä 2019 tulematta harjoitusleirille ja vain yhtäkkiä katosi koko NHL:stä.

Palaneen käryä preerialta nousee muutenkin.

Huhupuheita kapteeni Blake Wheelerin ja hänen oikean kätensä Mark Scheifelen johtaman pukuhuoneen ja kulttuurin myrkyllisyydestä on kuultu viime vuosina tasaisin väliajoin.

Winnipeg Jets on Blake Wheelerin (vas.) ja Mark Scheifelen joukkue.

Tänä talvena Jetsin pitkäaikainen päävalmentaja Paul Maurice otti täysin puskista lopputilin.

Se vain vahvisti käsitystä siitä, että jotakin Jetsissä on kulissien takana pahasti vialla.

Koko seuran suunta on nyt hakusessa. Vesalaisen ja Heinolan kannalta toivoa sopii, että ainakin heidän tapauksissaan jonkinlainen punainen lanka löytyy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?