Jesse Puljujärvi nauttii Edmontonissa – elämä hymyilee ja kotiasiat ovat kunnossa - NHL - Ilta-Sanomat

Jesse Puljujärven elämä hymyilee Edmontonissa – peli kulkee ja kotiasiat ovat kunnossa: ”Kaikilla on oma reittinsä”

Jesse Puljujärvi halusi uuden alun NHL:ssä, ja sen hän myös sai. Pelipaikka löytyy nyt Edmontonin ykkösketjusta. Kaukalon ulkopuolellakin arki maistuu.

Jesse Puljujärven virne on ollut tällä kaudella tuttu näky Edmontonissa.

8.5. 10:54

Sen näki heti kauden ensimmäisessä ottelussa. Edmontoniin oli palannut eri mies kuin sieltä puolitoista vuotta aiemmin oli myrskyn merkeissä lähtenyt.

Ennen NHL-kauden alkua koko suomalaisen kiekkoväen huulilla oli yksi kysymys ylitse muiden: Onko Jesse Puljujärvi vihdoin valmis NHL:ään?

Nyt, muutama kuukausi myöhemmin, voi sanoa, että Puljujärvestä on tullut täysverinen NHL-pelaaja. Hänen tulevaisuutensa on rapakon takana.

Ei Puljujärven kausi vielä mikään jättipotti ole ollut, mutta epävarmoihin odotuksiin nähden silti ehdottoman onnistunut. Hän on vakiinnuttanut paikkansa Edmontonissa itsensä Connor McDavidin rinnalla.

Puljujärvi on lunastanut paikkansa ja valmennuksen luottamuksen ennen kaikkea nöyrillä haalarihommilla. Kausi alkoi vielä varovaisella näytönpaikalla kolmosketjussa, mutta nopeasti tie vie ykköslinjastoon McDavidin rinnalle.

Siinä Puljujärvi on omaksunut roolinsa hienosti. McDavidin kanssa pelatessa ei ole epäselvyyttä, kuka pianoa kantaa ja kuka sitä soittaa.

– Pyrin aina pistämään kaiken likoon. Vaikka ei olisi paras päivä, luistelen niin paljon kuin jaloista lähtee. Teen hommia ja pyrin sitä kautta auttamaan joukkuetta, Puljujärvi sanoo.

– Pikku hiljaa alkoi näkymään, millainen roolini on. Sitten olen vain yrittänyt pelata sitä roolia niin hyvin kuin pystyn. Tavaramerkkini on nyt ollut se, että teen pirusti töitä ja se tuo sitten mitä tuo.

Puljujärvi on paukuttanut toistaiseksi 14 maalia.

Silmiinpistävin ero Puljujärven pelaamisessa verrattuna edelliseen NHL-visiittiin on ollut suoraviivaisuus ja suoranainen tylyys. Raamit 193-senttisellä ovat olleet aina kunnossa, mutta nyt hän on oppinut hyödyntämään kokoa ja luisteluvoimaansa aiempaa paremmin.

Pehmeys on karissut, eikä Puljujärvi ole kaihtanut välejä tai kaksinkamppailuita. Hän jyskyttää vaihdosta toiseen päättäväisenä maalille mustelmia pelkäämättä.

Taklauksiakin Puljujärvelle on tällä kaudella tilastoitu enemmän kuin yhdellekään toiselle suomalaishyökkääjälle.

Puljujärvi pysyy nyt myös aiempaa paremmin pelin ytimessä eikä kaartele sen ulkopuolella. Kiekolliset ratkaisut ovat nopeita ja yksinkertaisia. Vaikka tehohanat ovat olleet välillä kiinni, Puljujärvi on ollut työmääränsä ansiosta jatkuvasti hyödyllinen pelaaja joukkueelleen.

Lukuisia kertoja Puljujärvi on esimerkiksi pitänyt hyökkäyspään pyörityksen elossa voittamalla kaksinkamppailuja laidan vieressä tai estämällä uhrautuvasti vastustajan purku­yrityksiä.

Puljujärvi vääntämässä Montreal Canadiensin Jeff Petryn kanssa.

Arvostuksesta kertoo paljon se, että McDavid on pelannut tällä kaudella tasakentällisin eniten juuri Puljujärven kanssa. McDavidin kaltaisella megatähdellä – ja joukkueen kapteenilla – on luultavasti hieman sananvaltaa, keiden kanssa hän normaalitilanteissa pelaa.

– En ennen kautta miettinyt, kenenköhän kanssa pääsen pelaamaan. Päivä päivältä olen tehnyt hommia, ja peli on tuonut mitä on tuonut. Nyt mennään tässä.

– Onhan siinä vieressä mukava pelata, maailman paras pelaaja. Pyrin auttamaan häntä joka ilta omalla tekemiselläni. Saamaan McDavidille kiekkoa vauhtiin.

Vastustajat sinkoilevat nyt Tornion luotijunan tieltä, kuten kuvassa Toronton kapteeni John Tavares.

Kun Puljujärvi palasi Edmontoniin, pelinumerokin oli muuttunut. Ysikasi jäi historiaan, koska se muistutti liikaa menneistä. Puljujärvi halusi uuden alun.

Puljujärven ensimmäinen kolmivuotisjakso Edmontonissa oli haastava. Tie sahasi NHL:n ja AHL:n väliä, eikä Puljujärvi oikein tiennyt, millainen pelaaja hän on tai pitäisi olla.

Myös ajankohta läpimurron yrittämiseen oli Puljujärven kannalta ikävä. Ennen NHL:ään lähtöään hän oli noussut kansakunnan kaapin päälle yhdessä Patrik Laineen ja Sebastian Ahon kanssa. Kolmikko rinnastettiin toisiinsa, ja mediahuomio oli poikkeuksellisen suurta.

Aho ja etenkin ikätoveri Laine murtautuivat poikkeuksellisella tavalla heti tulokaskaudella NHL:ään. Kun Puljujärven polku noudatteli tavanomaisempaa kaavaa, entisten ketjukavereiden säkenöinti sai sen näyttämään rämpimiseltä. Positiivisuudesta tunnetun Puljujärven hymy hyytyi ja negatiivisuuden kierre kasvaa.

– Sitä ennen ei ollut tarvinnut paljon miettiä. Kaikki oli tullut itsestään. Mutta eihän se sitä ole. Kaikilla on oma reittinsä. Minullakin on ollut taisteluni: Että mihin päin menen ja millainen pelaaja minusta tulee.

Nyt kun Puljujärvellä on jalansija NHL:ssä tukevammin kuin koskaan aiemmin, hän pystyy tarkastelemaan menneitä vuosia eri kantilta.

– Olihan se opettavainen visiitti. Näin, mitä NHL on – ja kovahan se on. Jos sinne lähtee sellaisella pikkupojan ilmeellä, niin eihän se ihan sitä ole. Kyllä tämä on miesten liiga. Sellainen pitää olla – ja päälle kova päästä. Sitä kohti olen koko ajan menossa: paremmaksi ihmiseksi ja paremmaksi pelaajaksi, toukokuussa 23 vuotta täyttävä Puljujärvi sanoo.

Oulussa ja Kärpissä vietetyt puolitoista kautta palauttivat Puljujärvelle ilon ja itseluottamuksen.

– Se oli oikea ratkaisu ja teki hyvää. Valmennukselta ja joukkuekavereilta sain tukea ja rohkeutta olla oma itseni. Jääkiekon ulkopuolellakin siellä olivat kaverit, perhe ja kaikki. Sain olla kotona.

– Kyllähän koti on aina koti.

Virne on palannut Jesse Puljujärven kasvoille.

Nyt Puljujärvi on niin fyysisiltä kuin henkisiltä ominaisuuksiltaan paljon valmiimpi NHL:ään. Edelliskerralla Edmontonissa hän oli poika, nyt hän on mies. Kielitaitokin on kehittynyt, mikä helpottaa joukkueessa ja yhteisössä toimimista.

Kaukalon ulkopuolellakin Puljujärven elämä on nyt aiempaa tasapainoisempaa. Mukana Edmontonissa arkea helpottamassa on tyttöystävä Monica, jalkapallovalmentaja Juha Malisen tytär. Pariskunta hankki hiljattain kultaisennoutajan. Nimekseen se sai Jaffa.

– On varmasti ollut apua, että tyttöystävä on täällä tukena. Arki rullaa, ja nyt kaikki on hyvin. Koirastakin on ollut iloa. Käymme sen kanssa joka päivä ulkoilemassa ja vähän leikkimässä.

– Muuten pelailen välillä tunnin pari pleikkaria suomalaisten kavereiden kanssa, mutta en minä sitä reissuille ota mukaan. Tykkään myös syödä hyvää ruokaa ja katsella televisiota – itse en tosin kokkaile, Puljujärvi kertoo.

Puljujärven poissa ollessa Edmontonissa ehti muuttua moni asia, mitkä ovat osakseen helpottaneet paluuta Oilersiin.

Päävalmentaja on vaihtunut Todd McLellanista Dave Tippettiin. NHL:n huonoimmaksi tituleeratun GM:n Peter Chiarellin tilalle on tullut konkari Ken Holland.

Puljujärvi on aistinut muutoksen seurassa.

– Näen, että täällä on menty paljon eteenpäin. Nyt näkyy, että pystymme pelaamaan hyvää kiekkoa ja olemme menossa kohti pudotuspelejä.

– Kyllähän täällä kaikki kasvavat. Oilers on menossa koko ajan kohti voittavaa joukkuetta; sitä jota haluamme olla. Kaikille näille nuorille tähdille tulee iän myötä oppia.

Puljujärvi on havainnut muutoksen myös McDavidissa, 24, joka nimitettiin aikoinaan NHL:n historian nuorimmaksi kapteeniksi 19-vuotiaana.

– Hän on entistäkin enemmän johtava pelaaja. McDavid on alkanut käyttää enemmän ääntä kopissakin. Kaikki kasvavat.

Puljujärvellä on riittänyt juhlan hetkiä Edmontonissa.

Oilersin kausi jatkuu runkosarjan jälkeen pudotuspeleissä, mutta vielä tänä kesänä se ei lukeudu Stanley Cup -suosikkeihin. McDavid ja Leon Draisaitl ovat kuitenkin sen luokan timantteja, että heidän ympärilleen pitäisi pystyä rakentamaan lähivuosina todellinen huippujoukkue.

Oilers on erikoislaatuinen ryhmä, sillä koko NHL:n pistepörssiä dominoiva kaksikko hinaa sitä niin vahvasti tehoillaan. Asetelma on ollut otollinen Puljujärvelle, sillä joukkueen laituriosasto on kapea.

51 ottelun jälkeen Puljujärvellä on koossa tehot 14+10=24.

Vaikka kasassa ei ole edes kolmasosaa McDavidin tai Draisaitlin pistemääristä, Puljujärvi on silti Oilersin neljänneksi tehokkain hyökkääjä ja kamppailee joukkueen kolmanneksi parhaan maalintekijän paikasta – vaikka ei ole muutamia välähdyksiä lukuun ottamatta päässyt mukaan tuhoisaan ykkösylivoimaan.

– Paikat ovat tiukassa. ”Pointilla” ovat nämä maailman parhaat pelaajat. Sinne ei pääse. Maalinedustalla minulle olisi vähän niin kuin paikka tarjolla, mutta siinä täytyy vain olla parempi, Puljujärvi sanoo.

Peliesitysten ja edistyneiden tilastojen perusteella Puljujärvellä voisi olla kasassa huomattavasti enemmänkin tehopisteitä.

Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen uskoo, että pisteet seuraavat ajan mittaan laadukkaiden peliesitysten perässä.

– Pulju on elänyt aika paljon pisteistä näihin päiviin asti ja turhautunut helposti, jos niitä ei ole tullut. Nyt hän on yrittänyt kaivaa iloa ja onnistumisen elämyksiä muistakin kuin pisteistä, Jalonen sanoo.

Kuuluuko Puljujärvi ensi talvena päävalmentaja Jalosen olympiamiehistöön?

– Hän on ymmärtänyt, mistä on kysymys ja toteuttaa sitä erinomaisesti. Hän varmasti opettelee vielä vähän maalintekoa maalin läheltä, koska sitä hän ei ole niin paljon aiemmin tehnyt, vaan enemmänkin ulkopuolelta, suorista hyökkäyksistä ja sellaisesta vauhtipelistä.

Jalonen on katsonut mielissään, miten Puljujärvi on onnistunut muokkaamaan peliään pienen kaukalon vaatimuksiin.

– Jos vertaa esimerkiksi Puljua ja Lainetta, ovathan he vähän erilaisia pelaajia. Uskon, että Puljulle on helpompi muuttua ja muuttaa omaa pelaajaprofiiliaan fyysisemmäksi, kamppailevammaksi ja lähempänä maalia pelaavaksi. Sillä tavalla monipuolisemmaksi, Jalonen arvioi.

– Pulju on ottanut lusikan kauniiseen käteen ja ansainnut hienosti paikan isojen poikien rinnalta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?