Petteri Nokelainen kertoo – näin NHL-pelaajat käyttävät ja sijoittavat miljooniaan - NHL - Ilta-Sanomat

Varainhoitaja Petteri Nokelainen paljastaa totuuden NHL-pelaajien miljoonista – ”Se tulee yllätyksenä”

Kauppatieteiden kandidaatiksi valmistunut Petteri Nokelainen työskentelee varainhoitajana entisen liigakiekkoilijan Jani Nikon perustamassa Obsido Oy:ssä. Hän tietää, miten suomalaispelaajat käyttävät ja sijoittavat rahaa.

Entinen NHL-kiekkoilija Petteri Nokelainen työskentelee varainhoitajana Obsido Oy:ssä.­

2.4. 23:21

Kun Petteri Nokelaisen, 34, komea kiekkoura päättyi selkävaivojen takia noin neljä vuotta sitten, hän hyppäsi nopeasti pöydän toiselle puolelle auttamaan entisiä kollegoitaan talousasioissa.

Nykyisessä työssään jääkiekkoilijoiden varainhoitajana hän on saanut huomata, että kulutustottumukset eivät tahdo pysyä kontrollissa monilla pelaajilla yhä tänäkään päivänä.

– Se on yllättänyt minut. Ongelmat ovat ihan samoja kuin 20 vuotta sitten. Kun pelaaja 18–19-vuotiaana lähtee maailmalle, elämä on huoletonta. Siinä vaiheessa ei tule ajatelleeksi uranjälkeistä elämää, Nokelainen sanoo.

Nokelaisen mukaan vastaan tulee edelleen myös vanhempia pelaajia, jotka heräävät oman taloutensa suunnitteluun vasta uransa viimeisinä vuosina tai lopettamisensa jälkeen.

Nokelainen tietää, mistä puhuu, sillä hänen edustamansa Obsidon asiakkaina on noin 80 prosenttia kaikista suomalaisista NHL- ja KHL-pelaajista sekä lisäksi myös Suomessa pelaavia kiekkoilijoita.

Varainhoitajana Nokelaisen tärkein tehtävä on valistaa pelaajia, jopa ”miljoonamiehiä”, järkevään ja pitkäjänteiseen rahankäyttöön.

– Se tulee nimittäin monta kertaa pelaajalle ja tämän vanhemmillekin yllätyksenä, että miljoonasopimuksesta ei tuoda kotiin lähellekään miljoonaa, Nokelainen sanoo.

Petteri Nokelainen auttaa jääkiekkoilijoita kokonaisvaltaisessa varainhallinnassa.­

Nokelaisen mukaan mielikuva kiekkoilijoiden rocktähtimäisestä glamourelämästä johtaa harhaan muutamien supertähtien mammuttimaisten sopimusten takia.

Väitteensä tueksi hän suorittaa havainnollistavan esimerkkilaskelman NHL-pelaajan kuluista. Pelaajan palkaksi kuvitellaan esimerkkilaskelmassa tasan miljoona dollaria.

– NHL pidättää tulontasauksena escrow-maksua 20 prosenttia pelaajien palkoista. Miljoonasta jää escrow-maksun jälkeen 800 000 dollaria.

– Seuraavaksi tulevat verot. Monilla pelaajilla veroja menee noin 50 prosenttia palkasta. 800 000 dollarista jää siis tässä vaiheessa 400 000 dollaria, Nokelainen laskee.

Agenttipalkkioon kuluu noin 30 000–40 000 dollaria.

– Jäljellä on siis 350 000. Sen jälkeen pelaajan täytyy maksaa vakuutukset esimerkiksi uran päättymisen varalta. Vuokra-asuntoon menee NHL-kaupungista riippumatta 3 000–5 000 dollaria kuukaudessa, mikä tekee kymmeneltä kuukaudelta 30 000–50 000 dollaria.

Menoihin täytyy kirjata vielä elämisen kulut ja esimerkiksi autovakuutukset, verojuristien palkkiot ja niin edelleen.

– Sanotaan näin, että hyvänä vuonna miljoonasta tulee kotiin noin 300 000 dollaria. Kun rahat vaihtaa euroiksi, niin summa onkin noin 250 000 euroa, Nokelainen luettelee.

– Se on toki paljon rahaa. Mutta kylmä fakta on, että keskimäärin jääkiekkoilijalla kovia ansaintavuosia on vain 5–7. Yllättävän harva tienaa rahat loppuelämäkseen, Nokelainen sanoo.

Petteri Nokelainen pelasi usean kauden ajan NHL:ssä.­

Järkevällä rahankäytöllä on toki mahdollista pedata itselleen erinomaiset lähtökohdat uranjälkeiseen elämään. Nokelaisen mukaan kulut karkaavat kuitenkin helposti käsistä.

– Pelaajille kertyy helposti paljon sellaista omaisuutta, joka kuluttaa varallisuutta. Asunnot ja autot kahdella mantereella, kesämökki, vene ja niin edelleen. Pelaajan mukana matkustaa yleensä myös tyttöystävä tai vaimo, jonka toimeentulosta pelaajan tulee lähes poikkeuksetta huolehtia, koska ulkomaalaisen puolison on vaikea saada työlupaa Pohjois-Amerikkaan. Jos perheeseen kuuluu vielä lapsia, lisäkuluina ovat hoito- ja koulumaksut.

Tässä vaiheessa Nokelainen alkaa kuulostaa jo ilonpilaajalta, mutta hänen tarkoituksensa on hyvä.

– Jokainen pelaaja luonnollisesti itse päättää miten varojaan käyttää, mutta minun tehtäväni on yrittää auttaa heitä ymmärtämään realiteetit hyvissä ajoin.

– Elämästä pitää toki myös nauttia, hän sanoo ja muistuttaa, että suomalaiset ovat verraten fiksuja rahankäyttäjiä.

Viime vuosina pinnalle on noussut uusi uhkakuva, jonka vaikutuksista Nokelainen on huolissaan: internetissä pelattavat rahapelit.

– Minut on yllättänyt se, kuinka iso ongelma uhkapelaaminen on etenkin nuorten pelaajien keskuudessa. Pelaaminen netissä on niin vaivatonta. Tiedän, että NHL:n tasolla on herätty tähän ongelmaan, Nokelainen sanoo.

Nokelaisen mukaan suomalaiset jääkiekkoilijat ovat sijoitustyyliltään ”keskiriskisiä” tai jopa varovaisia.

– Näin on varsinkin uran alkupuolella, mikä on ymmärrettävää.

Riskinottohalukkuus kasvaa suorassa suhteessa palkkatason kanssa.

– Moni pelaaja alkaa kaivata riskialttiimpien sijoitusten viehätystä varallisuuden kasvaessa. Silloin saatetaan lähteä mukaan esimerkiksi kavereiden ravintolahankkeisiin tai startup-sijoituksiin. Tällaisissa sijoituksissa täytyy varautua siihen, että sijoitetut varat voi menettää kokonaan, eikä tällaisiin sijoituksiin kannata missään olosuhteissa laittaa isoa osaa varallisuudestaan, Nokelainen sanoo.

Petteri Nokelainen laukoi Suomen voittomaalin Ruotsia vastaan MM-finaalissa 2011.­

Suomalaispelaajat suosivat sijoituksissaan rahastoja ja kiinteistöjä.

– Suomalaiset kokevat kiinteistöt konkreettiseksi. Todella moni pelaaja haluaa sijoittaa niihin.

Monet pelaajat sijoittavat myös kiinteistörahastoihin, joissa varat hajautetaan useisiin eri kiinteistöihin vuokratuottojen toivossa.

Nokelainen toistaa vanhaa, hyväksi havaittua mantraa: aika ja hajauttaminen ovat sijoittajan parhaat ystävät. Tässä mielessä nuorella jääkiekkoilijalla on selvä etulyöntiasema esimerkiksi lääkäriin tai juristiin, joiden parhaat ansaintavuodet keskittyvät myöhempään elämänvaiheeseen.

– Parhaaseen lopputulokseen yleensä pääsee, jos sijoitustoiminta jatkuu edes pienillä summilla läpi peliuran, ja varat hajautetaan laajasti eri omaisuusluokkiin. Silloin riskitkin tasaantuvat.

Nuorille pelaajille Nokelainen suosittaa ensimmäiseksi sijoituskohteeksi oman asunnon hankkimista ja sen saattamista mahdollisimman pitkälle velattomaksi.

– Excelissä voisi näyttää paremmalta, jos harrastaisi osakesijoittamista jo nuorempana. Jääkiekkoilijan ura on kuitenkin moneen muuhun ammattiin verrattuna todella riskialtis. Omasta asunnosta saa hyvän selkärangan, jos pahin mahdollinen käy ja ura päättyykin loukkaantumiseen jo varhain.

Pörssikursseissa nähtiin dramaattinen romahdus koronan alkaessa vuosi sitten. Nokelaisen mukaan varallisuuttaan sijoittaneet kiekkoilijat suhtautuivat pudotukseen yllättävän tyynesti, sillä varainhoitajan puhelin ei juurikaan pirissyt paniikkisoitoista.

Myöhemmin jääkiekkoilijoiden sijoituskäytöksessä on kuitenkin näkynyt selvä muutos.

– Tällä hetkellä jääkiekkoilijat eivät juurikaan sijoita, vaan varautuvat pahimpaan ja keräävät taloudellista puskuria. Se on ymmärrettävää, koska sarjojen pelaaminen ja sitä kautta palkkatulot ovat olleet epävarmalla pohjalla.

Nokelainen kiinnostui sijoitustoiminnasta jo uransa alkupäässä, mutta noudatti silti varovaista, jopa epäileväistä strategiaa. Hän aloitti sijoitustoimintansa kiinteistöistä.

– Nimenomaan asuinkiinteistöistä. Myöhemmin mukaan on tullut liikekiinteistöjä ja muita vastaavia.

Pikkuhiljaa Nokelaisen on siirtynyt kiinteistöjen ohella myös osakesijoittamiseen.

Petteri Nokelainen pelasi kaudella 2015–2016 SaiPassa. Tuon kauden jälkeen hän joutui lopettamaan.­

Nuoria ihmisiä, muitakin kuin jääkiekkoilijoita, hän kehottaa aloittamaan eläkesäästämisen mahdollisimman nuorena edes pienemmillä summilla. Sijoittaakseen ei tarvitse olla ”rikas”.

– Se on utopistinen ajatus, että valtio hoitaisi täysin eläkkeemme tulevaisuudessa, vaikka asiat meillä Suomessa todella hyvin ovatkin. Kaikkien olisi hyvä kerätä turvaa itselleen.

Nokelaisen mukaan sijoittaminen on helpointa aloittaa rahastoista.

– Rahastoissa työ on tehty sijoittajan puolesta. Osakepoiminta puolestaan vaatii enemmän perehtymistä.

Sen verran rahastosijoittamiseenkin kannattaa kuitenkin perehtyä, ettei valitse itselleen kaikkein suurikuluisimpia rahastoja ja palveluntarjoajia.

Toisena hyvänä vaihtoehtona nuorelle säästäjälle Nokelainen ehdottaa asuntosijoittamista.

Suomessa on nähty koronavuonna historiallinen osakesijoitusbuumi, mikä on Nokelaisen mukaan hieno asia.

– Kunhan järki pysyy päässä. Pikavoittoja ei ole saatavilla ilman riskejä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?