NHL

Kommentti: Jarmo Kekäläinen teki kovia päätöksiä ja heitti pallon joukkueelleen – näin rakennettiin yksi NHL-historian suurimmista sensaatioista

Julkaistu:

NHL
NHL:n vuosikymmenen kovin jättipaukku ei perustunut ihmetemppuihin, kirjoittaa Ilta-Sanomien NHL-kirjeenvaihtaja Sami Hoffrén.
Pallo on nyt joukkueella.

Näin lausui Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen heti NHL:n siirtotakarajan jälkeen, kun pöly oli laskeutunut. Kekäläinen kääri hihat ennen siirtotakarajaa ja teki kovia peliliikkeitä kevättä varten.

Kekäläinen piti tähtihyökkääjä Artemi Panarinin ja ykkösvahti Sergei Bobrovskin riveissä omina vuokramiehinä, vaikka kaksikko lähtee kesällä ilmaiseksi muihin maisemiin. Lisäksi Kekäläinen vahvisti hyökkäystä muun muassa Matt Duchenella.

Yksikään GM ei nostanut siirtorajalla joukkueensa profiilia yhtä paljon kuin Kekäläinen. Suomalaispomo teki kaikkensa vahvistaakseen Blue Jacketsia pudotuspeleihin. Loppu on joukkueesta kiinni.

Kekäläisen radikaalit ratkaisut muuttivat myös kertalaakista seuran mentaliteettia. Menestystä haetaan nyt tosissaan. Se oli seurajohdolta selkeä signaali: Blue Jackets on kyllästynyt olemaan vain yksi osallistujista.

Ensimmäinen vastaus saatiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kun Blue Jackets järjesti yhden NHL-historian suurimmista yllätyksistä. Blue Jackets passitti runkosarjan dominoivaan tyyliin voittaneen Tampa Bay Lightningin lomille suoraan neljässä ottelussa.

Käsittämättömän kova suoritus. Sen verran vakuuttava Lightning oli runkosarjassa.


Seurahistorian ensimmäinen pudotuspelisarjan voitto tuli veret seisauttavalla tavalla.

Se, joka ennakoi tämän sarjan menevän Blue Jacketsille puhtaasti 4–0, valehtelee kuin Juhantalo. Kukaan ei nähnyt puhdasta yliajoa ennen ottelusarjan alkua.

Tahmean avausottelun avauserän jälkeen Blue Jackets nousi ottelusarjassa entistä vahvemmin kuskin paikalle. Vaihto, erä ja peli kerrallaan. Usko alkoi voimistua. Samalla Tampan kopissa paine kasvoi.

Toisen ottelun vierasesitys oli kauttaaltaan niin vakuuttava ja tasapainoinen, että asetelma kääntyi yllättävän selkeästi Blue Jacketsin suuntaan. 2–0-johtoasemassa kotipubiin siirtyi itseluottamusta uhkuva haastaja, joka sai Lightningin näyttämään haavoittuvalta ryhmältä. Tampalla oli vain hävittävää.

Henkisesti tilanne oli täysin uusi läpi kauden voitosta voittoon kulkeneelle Lightningille. Ottelusarjassa alettiin mennä Blue Jacketsin vahvuuksilla.

Kurinalainen, fyysinen ja työteliäs Blue Jackets vei kaiken ylimääräisen tilan ja ajan pois. Lightning ei päässyt hyödyntämään taitoaan ja pelinopeuttaan. Lightningin kiekollinen peli puuroutui hämmentävän helposti.


Suurin syy oli Blue Jacketsin väsymättömän tiivis ja harmoninen karvaus- ja ohjauspeli.

John Tortorellan valmentama nippu paineisti aktiivisesti ja viisaasti Lightningin huippuvaarallisen suunnanmuutospelin tukkoon. Kun oli paikka, päälle ajettiin häikäilemättömän aggressiivisesti. Ensin kärkihyökkääjä iski kovaa ja taustalta tuli tarvittava tuki jatkokiekoille.

Karvaaminen ei ollut päätöntä kohkaamista laput silmillä, vaan viisasta tilanteiden tunnistamista viisikoilta. Blue Jacketsin 1–2–2-karvauksessa ja keskialueen ohjauspelissä oli riittävästi kerroksia, mikä tukki syöttölinjoja ja pakotti Lightningin roiskimaan kiekkoja. Blue Jackets teki parempaa työtä pysymällä pelin alla viisikkona.

Kävikin niin, että Lightning ruokki vastustajan suunnanmuutospeliä kiekonmenetyksillään. Blue Jackets oli vaarallisempi joukkue nopeissa vastaiskuissa ja ylivoimahyökkäyksissä, joista se myös pystyi tekemään tulosta.

Runkosarjan ykkösnippu ei pystynyt löytämään missään vaiheessa lääkkeitä Blue Jacketsin hyvin organisoituun karvaus- ja ohjauspeliin. Tästä menee paljon pyyhkeitä Jon Cooperin ja valmennusryhmän suuntaan.

Neljännen ottelun avauserässä nähtiin malliesimerkki, miten laadukkaalla karvauspelillä saadaan NHL:n huippujoukkue näyttämään hitaalta ja aralta. Porteista tuli ulos hurmoksellinen kotijoukkue, joka haistoi veren. Blue Jackets liikutti kiekkoa ja tukki syöttölinjat nopeammin, iski kiekolliseen ärhäkämmin ja voitti järjestään irtokiekot.

Ottelu ei ehtinyt vanhentua edes neljää minuuttia, kun Blue Jackets johti jo 2–0. Lightning oli alussa suoraan sanottuna kusessa. Valkoisiin pukeutunut vierasjoukkue näytti neuvottomalta muukalaislegioonalta.

Kun 5–5-pelissä pelin virtaus on vastustajalla, etua olisi saatava erikoistilanteista ja maalivahtipelistä, mutta näilläkin sektoreilla Blue Jackets oli edellä. Sinitakit olivat joka osa-alueella parempia.

Tampan ylivoima oli runkosarjassa koko sarjan parasta, mutta avauskierroksella hanat olivat umpijäässä. Blue Jacketsille meneen kuitenkin tästä kunniaa. Se pystyi puolustamaan jäähyttömästi läpi sarjan, sillä Lightning pääsi vain kuusi kertaa ylivoimalle (yksi maali).

Blue Jacketsin ylivoima jauhoi tappavalla tahdilla tulosta: viisi maalia kymmenellä yrityksellä.


Myös maalivahtien kaksintaistelu kääntyi selkeästi Columbuksen suuntaan. Sergei Bobrovski, jonka torjuntaprosentti oli 93,2 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,01, vei nuoremman venäläiskollegansa Andrei Vasilevskin (85,6, 3,83) kevätkouluun. Vasilevski ei yksinkertaisesti pystynyt ihmetekoihin kovissa myllytyksissä. Bobrovski venyi kriittisillä hetkillä tarvittaviin torjuntoihin.

Blue Jackets ei ollut muutamien taikurien tai muutaman ketjun varassa. Se oli avauskierroksella neljän sylinterin joukkue, jossa tulivoima jakaantui laajalle.

Neljässä ottelussa Blue Jacketsilta onnistui peräti 12 eri pelaajaa maalinteossa. Ilman pisteitä jäi vain kolme pelaajaa, jotka pelasivat kaikki neljä ottelua.

Kun kuukausi sitten vielä KalPassa pelanneella Alexandre Texierilla, 19, on ottelusarjan jälkeen yhtä paljon maaleja (2) kasassa kuin NHL:n pistepörssin voittaneella Nikita Kutsherovilla, Steven Stamkosilla ja Brayden Pointilla yhteensä, kaikki ei mennyt ihan lapaan Tampan puolella.

Lightning oli paperilla selkeä ennakkosuosikki ja materiaaliltaan leveämpi, mutta jäällä Blue Jackets oli joka osa-alueella parempi joukkue. Neljännen ottelun jälkeen Tampa-leiristä kantautui epäuskoisia kommentteja. Koko joukkue oli shokissa. Kukaan ei oikein tiennyt, mitä oli tapahtunut.

NHL:n vuosikymmenen kovin jättipaukku ei perustunut ihmetemppuihin, vaan timanttiseen kollektiiviin. Laadukas yhteistyön lätkä yllätti supertähdillä vuoratun joukkueen housut kintuissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt