NHL

NHL

IS:n NHL-kirjeenvaihtaja: Eetu Selänne osaa pelata, mutta...

Julkaistu: , Päivitetty:

kommentti
Eetu Selänteelle on turha asettaa liikaa paineita, kirjoittaa Urheilusanomien NHL-kirjeenvaihtaja Juha Hiitelä.
Aika tasan tarkkaan vuosi sitten Anaheim Ducksin kotihallin alakatsomossa oli keskiviikkoisena iltana ehkä reilu tuhat katsojaa.

Kaukalossa oli paikallisen lukiosarjan pelaajat, ja heidän joukossaan Eemil Selänne sekä nyt Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen valittu Eetu Selänne.

Katsojien joukossa olivat hänen isänsä, äitinsä, isoäitinsä, siskonsa – sekä kalifornialaisesta juniorikiekosta reportaasia kirjoittamassa ollut suomalainen kirjeenvaihtaja.

Ensi alkuun on todettava lähtökohdat: Toisin kuin vaikkapa koripallossa, lukiokiekko on jääkiekon osalta Yhdysvalloissa kakkostason kiekkoa. Parhaat pelaajat – kuten Eetu Selänne – pelaavat sitä lähinnä harrastuksekseen ja lojaalisuudesta kouluaan kohtaan.

Tärkeämmäksi he kokevat alueelliset junioriliigat, jossa Selännekin pelaa LA Jr Kingsin riveissä. Jr Kings (jolla ei siis ole virallisesti mitään tekemistä NHL-seuran kanssa) on eteläisen Kalifornian paras junioriseura, joka on kasvattanut lukuisia NHL-pelaajia, kuten Ottawan maalitykin Bobby Ryanin.

Sijainnistaan huolimatta Selänteen koulu, Santa Margaritan katolinen lukio, on yksi maan parhaista kiekkolukioista ja on voittanut pariin otteeseen lukiojoukkueiden valtakunnallisen mestaruusturnauksen.

Kaiken lisäksi tuona iltana Ducksin kotikaukalossa pelattiin lukiosarjan tähdistöottelu. Ei aivan samanlaista huoletonta viheltelyä kuin NHL-tähtien pelit, mutta normaaleihin peleihin verrattuna selvästi vähemmän kontaktia ja vähemmän hampaat irvessä jokaisesta irtokiekosta taistelua.

Ottelu oli ajoittain jopa koominen, kun samaan aikaan kaukalossa saattoi olla 90-luvun Renny Harlinin näköinen pitkätukkainen ja partasuinen 190-senttinen laitahyökkääjä ja 160-senttinen puolustaja. Juniorisarjoissa kun kokoerot voivat olla hämmästyttäviä.

Kamppailun lähtökohdat huomioon ottaen yksi asia kävi selväksi: Eetu Selänne osaa pelata. Hänellä on hyvät perustaidot, hyvä syöttö, hyvä laukaus, hyvä peliäly. Tuntemattomampienkin ketjukavereiden kanssa hän osasi tehdä itsensä pelattavaksi. Taisi tehdä jopa pari maaliakin.

Mutta erottuiko hän joukosta sillä tavalla kuin voisi olettaa, jos kyseessä on isänsä seuraaja NHL-tason huippuhyökkääjänä?

Vastaus on: Ei.

Nuoret pelaajat kehittyvät usein pyrähdyksittäin ja nuorempi Selänne on lähes pomminvarmasti parempi pelaaja kuin vuosi sitten, mutta ennusmerkit ovat, ettei hänestä tule isänsä kaltaista huippupelaajaa.

Luistelu ei ole yhtä sulavaa, ja yhtä terävää, se on jopa ehkä vähän kulmikasta. Ja kun on muun muassa nuorten MM-kisoissa nähnyt hänen ikäluokkansa parhaita talentteja, ei Eetu Selänne ole ainakaan vielä edes fyysisesti samalla tasolla heidän kanssaan.

Eetu Selänteen todellista potentiaalia on vaikea arvioida, koska hän pelaa Kaliforniassa. Sikäläisen jääkiekon taso on kasvanut merkittävästi, mutta ei ole vielä sillä tasolla kuin Yhdysvaltain perinteisemmissä osavaltioissa.

USHL-varaus tai lähinnä sen myöhäinen kierros ei kerro mitään. Alhaisella kierroksella otetaan vain pelaajia, jotka ovat ilmoittaneet halukkuudestaan pelata USHL:ssä – tai tietyssä sen seurassa. Selänteen varannut Madison Capitals pelaa tällä kaudella ensimmäistä kauttaan USHL:ssä, eivätkä Selänteet varmuudella ole suostuneet lähettämään poikaansa seuraan, jonka taustoista ja toimintatavoista ei ole kenelläkään mitään tietoa.

Niin hieno tarina kuin Teemun poika leijonapaidassa onkin, vertailut isään pitää unohtaa. Se ei ole reilua Eetuakaan kohtaan vaikka hän varmasti maajoukkueeseen suostuessaan tiesi, mihin valinta johtaisi.

Nuorelle miehelle on turha asettaa liikaa paineita isään vertaamalla. Antaa hänen luoda itse oma kiekkouransa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt