NHL

Määttä ja Barkov ovat miehiä eikä poikia

Julkaistu:

Jos haluaa nykyään nähdä suomalaisten NHL-pelaajien huippusuorituksia, joutuu tekemään valkeita valintoja.

Torstaina samaan aikaan kun Aleksander Barkov juhli omaa osumaansa Ottawassa, Pittsburghissa suoraan jäähyaitiosta jäälle tullut Olli Määttä karkasi läpiajoon ja Minnesotan nuori puolustaja Jonas Brodin joutui kaatamaan hänet.

Hetkeä myöhemmin Määttä teki rangaistuslaukauksesta maalin, joka oli koko Pittsburgh Penguinsin seurahistorian toinen puolustajan varsinaisella peliajalla tekemä rangaistuslaukausmaali.

Lain silmissä kumpikin on aikuinen, mutta Yhdysvalloissa he ovat vielä alaikäisiä. Ja joka puolella maailmaa he ovat vielä poikia, eivät miehiä.

Mutta kun ei katsota passissa olevia syntymäaikoja, vaan katsotaan esityksiä kaukalossa, kumpikin on kuin aikuinen mies.

Molemmat ovat huippulahjakkuuksia. Suomessa on silti ollut useita Barkovia ja Määttää pelitaidoiltaan lahjakkaampia - nopeampia, taitavampia jne - pelaajia, joista osa ei ole koskaan edes päätynyt NHL:ään asti.

Määtällä ja Barkovilla on jotain mitä näillä muilla ei ole. Henkistä kypsyyttä.

Sen näkee heidän otteistaan kaukalossa, huonon vaihdon - jollaisia tulee jokaiselle - jälkeen tulee aina hyvä vaihto. Moni muu (varsinkin nuori) pelaaja ajautuu tiukoissa peleissä ja kovassa paineessa kierteeseen, jossa huonoa vaihtoa seuraa toinen huono vaihto. Heikot suoritukset jäävät kaivertamaan mieltä. Nämä nuoret suomalaiset ovat toista maata.

He uskaltavat tehdä ratkaisuja kiekon kanssa, he uskaltavat ottaa joukkueessaan isoa roolia kun sitä tarjotaan.

Barkovista on tullut jo ensimmäisellä kaudellaan Panthersin ykkössentteri, vaikka on koko liigan nuorin pelaaja.

Määttä on häntä vuotta vanhempi, mutta pelaa isoja minuutteja. Keskiviikkona Rangersia vastaan yli 28 minuuttia, torstaina Minnesotaa vastaan 21 minuuttia. Hänen viime aikojen isot peliminuutit johtuvat osittain Penguinsin loukkaantumispulasta, mutta se ei vähennä Määtän suoritusten arvoa. Joukkueen päävalmentaja Dan Bylsma voisi aivan hyvin kuormittaa jotakuta muutakin, mutta hän on valinnut Määtän.

Bylsma on ylistänyt nuoren suomalaisen kypsyyttä ja viimeksi tällä viikolla Florida Panthersin GM Dale Tallon kehui Barkovia erittäin kypsäksi pelaajaksi. Ensimmäisenä jäällä harjoituksissa ja viimeisenä pois. Eikä se ole tuulesta temmattua ylistyspuhetta, vaan totta. Tämän kirjoittaja on todistanut Barkovin osalta sen alkukauden aikana useampaan kertaan omin silmin.

Persoonina he ovat toistensa vastakohdat. Ujohkossa Barkovissa yhdistyy slaavilainen melankolia, hämäläinen totisuus ja tamperelainen kummelihuumori. Määttä taas on viimeistään Kanadan juniorisarjoissa kouliintunut avoimeksi ja sosiaaliseksi keskustelijaksi.

Kumpikin on kuitenkin erinomainen osoitus siitä, että jääkiekko ei ole robottien peli. Jyvät eivät erotu akanoista pelkästään peliälyn, luistelunopeuden, laukauksen kovuuden tai kropan koon perusteella.

Siinä vaaditaan myös tahtoa, halua, työmoraalia, henkistä kovuutta ja kypsyyttä. Sen näkee silmistä ja olemuksesta. Siitä miten he puhuvat harjoittelustaan, kuinka määrätietoisesti on tehty töitä eikä vain luimuiltu jonon jatkona.

Monilla Barkovia ja Määttää lahjakkaammilla ja vanhemmilla suomalaispelaajilla ei näitä edellä mainittuja ominaisuuksia ole. He myös he pelaavat jossain muualla, tai nuokkuvat baaritiskin kulmalla.

Barkovilta ja Määtältä niitä löytyy roppakaupalla ja sen vuoksi he pelaavat maailman kovimmassa jääkiekkosarjassa. Vaikka ovat passin mukaan vielä poikia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt