Netflix-sarja Michael Jordanista tihkuu paljastuksia NBA:n ”kiertävästä kokaiinisirkuksesta” - NBA - Ilta-Sanomat

Netflix-sarja Michael Jordanista tihkuu väitteitä NBA:n ”kiertävästä kokaiinisirkuksesta” – näky hotellihuoneessa pelästytti tähden

Yhdysvalloissa keskustellaan nyt, piirtääkö Last Dance liian puhtoisen kuvan Jordanista.

Micahel Jordan voitti uransa kuudennen ja viimeisen mestaruutensa vuonna 1998.­

21.4. 17:34 | Päivitetty 22.4. 11:11

Koripallolegenda Michael Jordanin uraa käsittelevä Last Dance -dokumentti nousi maailmanlaajuiseksi kulttuuri-ilmiöksi ja puheenaiheeksi viikonvaihteessa.

10-osaisen sarjan keskeisiä kysymyksiä on, miten yksi pelaaja pystyi muuttamaan kokonaisen seuraorganisaation ja ammattilaisliigan kohtalon vuosikymmeniksi.

NBA-seura Chicago Bulls voitti Jordanin kanssa kuusi mestaruutta kahdeksan kauden aikana.

Mikä osuus ylittämättömistä saavutuksista kuului yksin hänelle, mikä joukkueelle?

Mikä on totuus myyteistä, jotka yksityisyydestään kiinni pitänyt Jordan on kaksi vuosikymmentä salannut?

Dokumentin keskipisteeksi on valittu Bullsin ja Jordanin kuudes, viimeinen ja myrskyisä mestaruuskausi 1997–98.

Ohjaaja Jason Hehir hyppii 90-luvun lopusta taidokkaasti taaksepäin, kun esimerkiksi Jordanin tai pelikaveri Scottie Pippenin varhaisempia vaiheita halutaan kerrata.

Pippenille ja erikoismies Dennis Rodmanille on myös pyhitetty omat jaksonsa.

Last Dance, viimeinen tanssi, oli alun perin Bulls-valmentaja Phil Jacksonin konsepti kaikkien aikojen joukkueen viimeiselle sesongille.

Bullsin GM Jerry Krause, joka esitetään pahiksena, ilmoitti Jacksonille, että kausi -98 jäisi hänen viimeisekseen organisaatiossa.

Jackson päätti tanssia Jordanin, Pippenin ja Rodmanin kanssa vielä kerran tähtiin.

Tuota tanssia seuraamaan oli jo tapahtuma-aikanaan valjastettu dokumenttiryhmä, jonka kuvaama materiaali virui arkistoissa näihin päiviin saakka Jordanin käskystä.

Valtava suosio heti ensi jaksoista

ESPN lähetti kaksi ensimmäistä jaksoa sunnuntai-iltana Yhdysvalloissa. Euroopassa, myös Suomessa, jaksot tulivat katsottaviksi Netflixiin maanantaina.

Last Dancen julkaisua aikaistettiin, koska koronapandemian kotioloihin sulkema yleisö janosi katsottavaa.

Dokumentin uskotaan rikkovan kaikki ennätykset.

Suorana sitä katsoi 6,1 miljoonaa ihmistä, mikä on suurin ESPN:n dokumentin keräämä ensi-iltayleisö.

Sosiaalisen median reaktioiden perusteella Last Dancesta on muodostumassa urheiluväen Game of Thrones. Yhdysvalloissa iso osa merkittävistä koripalloihmisistä twiittasi dokumentista lähetyksen ollessa käynnissä. Urheilumediat ovat kirjoittaneet ohjelmasta jo sivutolkulla artikkeleita.

Toisaalta, kuten Indiewiren kritiikissä todetaan, Jordan on niin iso nimi, että hänen elämäntarinansa murtautuu ulos urheilukarsinasta osaksi koko länsimaisen kulttuurin kertomusta. Se näkyy dokumentin haastateltavissa.

Ensimmäisessä osassa puhuu entinen presidentti Barack Obama, toisessa kollega Bill Clinton. Myöhemmissä jaksoissa esimerkiksi muusikot Nas ja Justin Timberlake valottavat, miltä Jordanista on tuntunut yhtenä maapallon isoimmista julkkiksista.

Jordan liikuttui pitäessään puheen Kobe Bryantin muitotilaisuudessa helmikuussa.­

Kahdesta ensimmäistä jaksosta nousseet puheenaiheet liittyvät NBA:n 1980-luvun “kiertävään kokaiinisirkukseen” ja Pippenin riitelyyn Bullsin johdon kanssa vuonna 1997.

Jordan varattiin North Carolinan yliopistosta ammattilaisliigan rupusakkiin kolmannella vuorolla vuonna 1984.

Hän kertoo törmänneensä tulokaskaudellaan sisään hotellihuoneeseen, jossa Bullsin muut pelaajat vetivät kokaiinia ja kannabista yhdessä tuntemattomien naisten kanssa. Jordan poistui huoneesta välittömästi ratsiaa peläten.

Jos koronavirus on pysäyttänyt NBA:n tänä keväänä, 1980-luvulla liiga kärsi kokaiiniepidemiasta.

Jordan väittää dokumentissa, ettei koskaan ole käyttänyt huumeita.

Bourbon-lasillisen äärellä kuvattuna hän lisää, että juominenkin alkoi vasta myöhemmin.

Pelkkää kilven kiillottamista?

Somereaktioiden perusteella katsojat eivät ole purematta nielleet väitettä siitä, etteikö Jordan olisi viihtynyt yöelämässä.

New York Times muistuttaakin, että Jordanin tuotantoyhtiö on ollut ESPN:n kumppanina dokumenttia tehtäessä.

Kyse on lopulta Jordanin brändin näyttämisestä positiivisessa valossa.

Hyvä esimerkki brändiarvon kohottamisesta on, että NCAA-finaalin vuonna 1982 North Carolinalle katkerasti hävinnyt Patrick Ewing pitää haastattelussa päällään yliopistonsa Georgetownin paitaa, jonka on valmistanut Jordanin vaatemerkki.

Kun tähden negatiivisia puolia käsitellään, kohteelle annetaan tilaa ja aikaa puolustaa itseään. Indiewire tosin kehuu dokumenttia myös siitä, että tekijät saavat kohteensa silloin tällöin epämukavuusalueelle: puhumaan asioista, joista hän haluaisi yhä vaieta.

NYT:n artikkeli muotoilee, että Jordanin motiivina dokumentille on halu säilyttää ja kiillottaa omaa perintöään. Paljastui seuraavista kahdeksasta osasta mitä tahansa, voittaja on Jordan itse – jälleen kerran.

Koripallon 2010-luvun ikuisuusväittely on ollut: Onko Los Angeles Lakersin nykytähti LeBron James parempi kuin Jordan?

NYT:n mukaan Jordan antoi luvan dokumentin teolle samana päivänä, jona James juhli kolmannessa mestaruusparaatissaan.

Sattumaa? Tuskin.

Pikemminkin osoitus Jordanin kaiken nielevästä kilpailuhengestä, jota dokumentti kuvaa.

Onko LeBron James kaikkien aikojen numero yksi vai kaksi?­

Monet Jamesin kannattajista ovat olleet Jordanin aikana liian nuoria todistaakseen Bullsin tähden suuruutta itse.

Last Dance on erityisesti nuoremmalle, Netflix-ajan koripallopolvelle hieno mahdollisuus oppia lisää rakastamansa lajin historiasta. Ja jatkaa väittelyä.

Dokumentissa haastatellun Larry Birdin näkemys korishierarkiasta on selvä. Jordan heitti 63 pistettä Birdin Boston Celticsiä vastaan vuoden 1986 pudotuspeleissä.

– Jumala oli naamioitunut Michael Jordaniksi, Bird kommentoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?