Kommentti: Kun sadasta nuoresta 99 murehtii ulkonäköään, mitä maailmasta pitäisi ajatella?

Julkaistu:

Ulkonäköpaineaiheiden käsitteleminen aiheutti surua ja vihaa, kirjoittaa Ilta-Sanomien kauneustoimittaja Vivi Norokorpi. Lopulta pilkahti myös toivo.
Ilta-­Sanomissa on vietetty tällä viikolla ulkonäkö­paineaiheista teema­viikkoa. Olemme käsitelleet ulkonäkö­paineita moni­osaisessa ja laajassa juttusarjassa.
Aihe tuntui tärkeältä ja omakohtaiselta jo suunnitteluvaiheessa, mutta kun sain eteeni alkukesästä toteutetun ulkonäkökyselymme tulokset, tajusin, kuinka valtavan asian kanssa olemme tekemisissä.

Kyselymme naisvastaajista 96 prosenttia kertoi murehtivansa ulkonäköään useammin tai harvemmin, mutta edes joskus. Alle 20-vuotiaista tytöistä ja pojista prosenttiluku oli vielä hurjempi: vain yksi sadasta vastasi, ettei murehdi ulkonäköään lainkaan.

Kun mietin suurta, satapäistä nuorten joukkoa ja siitä vain yhtä ulkonäköpaineiden ulkopuolelle itsensä ilmoittavaa ihmistä, jouduin hengittämään työpöytäni ääressä hetken syvään, jotta pystyin jatkamaan eteenpäin. Kyselyn avoimissa vastauksissa viesti ei ollut sen lohdullisempi. Esimerkiksi 17-vuotias suomalaisnainen sanoi suoraan, ettei koe itseään ulkonäkönsä takia arvokkaaksi.

Surua ja vihaa työpaikalla

Toivoton olo jatkui, kun juttuja pistettiin tekoon.

Omien haastateltavieni kokemukset kuristivat kurkussa pitkin kesää. Yksi jätti vanhojen tanssit väliin oman ulkonäön oletetun kelvottomuuden takia, toinen sai kuulla isovanhemmaltaan lihavuudesta, kolmas pelkäsi oman naiseutensa olevan kiinni vääränlaisesta ulkomuodosta ja neljäs kasvoi haukuttuna tyhmäksi ja sen kokemuksen kanssa, ettei kelpaa muille kuin ulkonäkönsä takia.

 

Jouduin hengittämään työpöytäni ääressä hetken syvään, jotta pystyin jatkamaan eteenpäin.

Kun artikkelit alkoivat valmistua, epätoivo syveni.

Luin, kuinka suomalaiset nuoret naiset ovat omaksuneet kauneusihanteen operaatioin korjaillusta naisesta ja yrittävät täyttää ryppyjä parikymppisenä, ja kuinka vanhemmat naiset saapuvat klinikalle silloin, kun mies on vaihtanut vaimon puolet nuorempaan. Kuinka kulttuurimme on muuttunut niin paljon, että jo alakouluikäisillä on kehonkuvaan liittyviä syömishäiriöitä, ja kuinka markkinatalous ratsastaa ja rahastaa ulkonäköpaineilla. Viimeinen niitti oli, kun kollegani kirjoitti sairaanhoitajan kysyneen, onko tämä koskaan harkinnut rintaimplanttien ottamista – sopisivat rintojen mallille kuulemma hyvin.

Mitä tällaisesta maailmasta pitäisi ajatella?

Pitäisikö sen lohduttaa, että ainakaan kukaan ei kärsi yksin, kun kaikkialla, minne katseen kääntää, löytyy ulkonäköön liittyvää ahdistusta ja kamalia kokemuksia, kommentteja ja kipupisteitä omasta kehosta?

Ihanat somettajat pelastivat

Kun teemaviikkomme oli ollut käynnissä kaksi päivää (eikä oloni ollut yhtään parempi), klikkasin itseni Instagramiin lanseeraamamme #oonhyvänäin-hashtagin taakse. Olisi pitänyt mennä nukkumaan, mutta lukituin tavallisten suomalaisten tekstien ääreen. Moni julkaisi kommentteja teemaviikostamme ja tarinoita siitä, millaisia ulkonäköpaineita he itse kokevat – ja ennen kaikkea kuinka ovat niitä selättäneet.

Joukosta löytyi niin nenäänsä hävennyttä tyyppiä, laihaa miestä, isokokoista naista, meikitöntä kasvoa, sporttista vartaloa, pluskokoista mallia, muokattua ulkomuotoa, ulkonäön takia haukuttua ja lopulta itsensä hyväksyvää ihmistä.

Selasin postauksen toisensa perään, ja ensimmäistä kertaa teemaviikon toteuttamisen aikana uskalsin heittäytyä toiveikkaaksi. Näin paljon tyyppejä, jotka kokevat olevansa hyviä näin! Tai lupaavat ainakin alkaa yrittää. Sekin on jo hurjasti.

 

Selasin postauksen toisensa perään, ja ensimmäistä kertaa uskalsin heittäytyä toiveikkaaksi. Näin paljon tyyppejä, jotka kokevat olevansa hyviä näin!

Vaikka olemme nostaneet jutuissamme sosiaalista mediaa lisääntyneiden ulkonäköpaineiden ja riittämättömyyden tunteen suureksi syntipukiksi (kuten se vastausten perusteella toki onkin), some voi olla myös hyvä paikka. Samastuttavien ja aitojen kuvien ansiosta voi tulla hyvä mieli: suosittelen kurkkaamaan kaikki suomalaisten #oonhyvänäin-tunnisteella jakamat kuvat.

Hyvä näin

Kuten itsekin kerroin aiemmin tällä viikolla, en ole vapaa ulkonäköpaineista. Ainakaan vielä en kuulu siihen neljään prosenttiin naisista, jotka vastasivat, etteivät murehdi ulkonäköään lainkaan.

Mutta ehkä pikkuhiljaa en vastaa miettiväni asiaa viikoittain, vaan vaikkapa kuukausittain – tai sen verran harvoin, etten itsekään tiedä aikaväliä. Toivottavasti moni muukin, ja ehkä juuri sinäkin.

Loppuun lainaan kollegani ihanaa lausetta, jonka kuulin kesken viikon.

”Millään filtterillä ei saa juuri sinunlaistasi aikaan.”

Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt