Jonna Joutsen, 28, oli teininä iso ja nyt perinteisesti naisellinen – kumpikin ulkomuoto kerää reaktioita: ”Sisällä on sama Jonna”

Julkaistu:

Jonna Joutsen ihmettelee, miksi ylipainoisesta itsestään kuvan julkaiseminen oli rohkeaa, ja miksi kehopositiivisuusilmiössäkin kroppa on keskiössä.

Toimittaja Jonna Joutsenen, 28, lihominen tapahtui kolmannella luokalla. Hänet jätettiin koulussa ulkopuolelle, ja paino alkoi nousta pikkuhiljaa. Osaltaan painon­nousuun vaikutti myös tytön lyhyys ja läpi elämän hitaalta tuntunut aineen­vaihdunta.

– En tajunnut lapsena, etten voi syödä samoja määriä kuin muut perheessäni.

Varsinkin alakoulun lopussa Joutsen sai kuulla olevansa ”ällöttävä läski”.

– Eniten kärsin tilanteesta ylä­koulussa. 14­-vuotiaana olin isoimmillani, yli­painoa oli pari­kymmentä kiloa. Olin lyhyt ja leveä, enkä löytänyt vaatteita.

”Tuo tyttö on lihava”

– Isomummoni kommentti on jäänyt mieleen. Siitä hermoistuin. Hän kommentoi suoraan, että tuo tyttö on kyllä lihava. Koulussa minusta puhuttiin enemmän selkäni takana ja minua jätettiin yksin, Joutsen muistelee.

Kotona Jonna Joutsen sai olla minkä kokoinen tahansa. Havahtuminen ylipainoon tapahtui 8. luokalla kouluterveydenhoitajan vastaanotolla.

– Terkkari sanoi suoraan, että nyt painoa täytyy pudottaa.

Vaikka Joutsen oli kokenut itseinhoa ja epävarmuutta monta vuotta, vasta hoitajan sanat saivat sisuuntumaan.

– Ajattelin, että okei, olen lihava lapsi, mutta katsotaan! Päätin apinanraivolla, että nyt sitten tiputetaan kilot pois. Joskus ihmiset suuttuvat lääkärin suorista sanoista, ja totta kai se oli kauheaa kuulla, mutta minulle se toimi.

Joutsen piti ruokapäiväkirjaa ja kävi lopulta ravintoterapeutilla, sillä syödyllä ruoalla ja sen määrällä ei olisi kuulunut olla ylipainoinen. Uudella ruokavaliolla paino tipahti normaalilukemiin muutamissa kuukausissa. Sen jälkeen Joutsen on ollut suurin piirtein samankokoinen. Hän seuraa edelleen samoja ohjeita kuin 14 vuotta sitten.


Pelkkä laihduttaminen ei tuo onnea

Oman ulkonäön hyväksyminen on ollut Joutsenelle prosessi. Hän on oppinut paljon työnsä kautta. Kun on jatkuvasti kameran edessä ja joutuu katsomaan itseään ruudulta, oman vartalon ja kasvojen tuijottamista on tullut tehtyä paljon.

– Totta kai kaikilla on asioita, joita haluaisi itsessään muuttaa, ja totta kai kaikki haluavat näyttää itsestään sen parhaan puolen. Olen kuitenkin yrittänyt keskittyä enemmän siihen, että esiintymiseni ja tekemiseni on teknisesti hyvää, en siihen, miltä näytän.


Joutsen myöntää treenaavansa nykyisin osittain sen takia, että tietää, että silloin kroppa näyttää hyvältä kuvassa. Liikkumisesta tulee kuitenkin myös hyvä fiilis.

– Pitää muistaa, että pelkkä laihdutus ei tuo onnea. Henkinen hyvinvointi lähtee kropan hyväksymisestä.

 

Henkinen hyvinvointi lähtee kropan hyväksymisestä.

Kun Joutsen vertailee itseään eri ulkomuodoissa teini-ikäisenä ja nyt, yksi asia pysyy:

– Kaikesta huolimatta sisälläni on sama Jonna.

Siksi Joutsenta ihmetyttivät vanhan kuvan jakamisesta Instagram-tilillä saadut kehuiksi tarkoitetut kommentit.

– Minulle sanottiin, että vitsi sä olet rohkea, kun julkaisit tuollaisen kuvan itsestäsi. Miten niin? Olisinko ollut rohkea, jos olisin edelleen samannäköinen ja jakanut saman kuvan?

Jonna Joutsen jakoi hiljattain kuvan 14-vuotiaasta itsestään Instagramiin. ”Musta on surullista, että nykymaailmassa ulkonäkö aiheuttaa ihmisten mielissä niin paljon turhaa ja mielestäni liian suurta ahdistusta”, hän kirjoitti osaksi kuvatekstiä.

”Perinteisellä tavalla nätiltä näyttämisenkin pitäisi olla ok”

Jonna Joutsenen tyyli on muuttunut vuosien varrella ”perinteisen naiselliseksi”. Hän meikkaa, pukeutuu mekkoihin ja panostaa ulkonäköönsä – ja kuvaa tätä kaikkea tuhansien seuraajien Instagram-tililleen.

 

Joku voi tykätä sekä menestymisestä että huulipunista.

Joutsen kokee, että nykyisin vähättely ja kritiikki kohdistuu myös niihin naisiin, jotka edustavat perinteistä kauneusihannetta.

– Kuinka moni kuuntelee minihameessa ja koroissa edustavan naisen sanomisia ilman, että tuomitsee hänet jo lähtökohtaisesti ulkonäön perusteella? Tuntuu, että uskottavuutta saa nyt sillä, että jättää esimerkiksi meikkaamatta tai pukeutuu epänaisellisesti.

– On hyvä, että kaikenlaiselle ulkonäölle annetaan tilaa, mutta perinteisellä tavalla nätiltä näyttämisenkin pitäisi olla ok.

Joutsen nostaa esimerkiksi kohun, joka syntyi, kun Kim Kardashian alkoi opiskella lakia.

– Mikä siinä on, että nainen ei voi näyttää Kimiltä ja saada tunnustusta siitä, että on fiksu? Joku voi tykätä sekä menestymisestä että huulipunista.


Elämä on muutakin kuin ulkonäkö

Jos ulkonäköpaineet nostavat päätään tai oma peilikuva alkaa ahdistaa, Joutsen laittaa puhelimen pois ja lähtee rentoutumaan lenkille.

– Joskus on hyvä sulkea se some tai seurata siellä muitakin ihmisiä kuin malleja ja julkkiksia. Lenkki tekee hyvää myös niille ihmisille, joiden tekee mieli kommentoida muiden ulkonäköä netissä! Kehotan miettimään sitä, että ihmisen ulkoisen habituksen perusteella ei voi koskaan tietää, mitä taustalla on tai mitä ihminen on käynyt läpi.

 

Vaikka nautin kaikesta pinnallisesta, kyllä se oikea elämäni on jossain ihan muualla.

Joutsen ihmettelee, miksi ihmisiä ylipäätään skannataan jatkuvasti ulkonäön kautta tai miksi ajatusten täytyy pyöriä koko ajan ulkonäön ympärillä. Pari viime vuotta vallinnut kehopositiivisuusilmiökin herättää siksi naisessa ihmetystä: vaikka tarkoitus on hyvä, asiaa lähestytään jälleen ulkoisen kautta.

– Kehopositiivisuudessakin se oma kroppa on koko ajan keskiössä.

Joutsen pohtii myös sitä, mikä elämässä painaa lopulta eniten.

– Vaikka nautin kaikesta pinnallisesta, kyllä se oikea elämäni on jossain ihan muualla. Teot merkitsevät paljon enemmän kuin ulkonäkö.

Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä.