”Ei näytä enää niin makealta, kun täyttää 30” – tatuointien peittäminen on iso osa tatuoijien työtä: näin suomalaisten tatuointeja peitetään

Julkaistu:

Tatuoinnit
Tatuoija harmittelee, että monella saattaa olla tatuointistudiolle tullessaan täysin epärealistiset, sosiaalisen median synnyttämät odotukset.
Kerroimme hiljattain tatuoinneista, jotka kiinnostavat suomalaisia tällä hetkellä eniten. Selkeä hitti on nyt mandalakuvio eri muodoissaan. Myös luontokuvien ja tekstien, kuten lasten nimien ja mietelauseiden, suosio säilyy suurena vuodesta toiseen.
Sen sijaan tribaalikuvioiden aikakausi on virallisesti ohi.

– Olen itse ilmoittanut, etten niitä suostu enää edes tekemään. Peittää voin, kertoi jutussa Riikka Sares Tattoo Clinicistä.

Vanhojen tatuointien peittäminen onkin nykyisin iso osa studioiden työtä.

Miksi kuvista halutaan eroon, ja mitä tässä operaatiossa tulee ottaa huomioon? Kysyimme asiasta tatuoijilta.

Hetken mielijohde tai nuoruuden viritys alkaa kaduttaa

Peitekuvia halutaan hyvin erilaisista syistä. Aikansa eläneiden tribaalikuvioiden lisäksi eroon halutaan Sareksen mukaan saman aikakauden liskoista, auringoista tai pienistä tihrukuvioista.

– Niitä on aikanaan valittu lehdistä ja kansioista sen enempää miettimättä, kun ovat olleet muotia. Nyttemmin ne ovat sitten sopivasti levinneet ja kulahtaneet.

Moni alkaa katua myös kuvaa, joka on otettu kauan aikaa sitten.

– Tatuoinnin aihe ei ehkä ole enää relevantti omassa elämässä, kun se on otettu joskus nuoruudessa. Tai sitten on nähty uusia, hienoja tatskoja, joiden tyyli on kehittyneempää, Jessika Elo helsinkiläisestä Old 7 Tattoo -liikkeestä kuvailee.

– 18-vuotiaana on saattanut ottaa vaikka pääkallon olkapäähän, eikä se näytä enää niin makealta, kun täyttää 30, Eppu Walli helsinkiläisestä Blue Dragonista lisää.

Toisaalta Wallin mukaan taustalla voi olla sekin, että peitettävä tatuointi on alun perinkin tehty huonosti.

– Linjat, väritys jopa graafinen olemus voi olla huono eikä tämän päivän tasolla. Paljon on tullut vastaan asiakkaita, jotka ovat ottaneet tatuoinnin edellisenä talvena Thaimaassa ja haluavat korjata sen.

Yhtä lailla kyseessä voi olla puhtaasti kyllästyminen tatuointiin, Walli muistuttaa.


Musta ei peity kuin mustalla

Erityisesti tatuoijat haluavat teroittaa sitä, että peittokuvien teossa ei pystytä ihmeisiin.

Tuija Heikkilä turkulaisesta RubyPictures Art & Tattoosta muistuttaa, että asiakkaan on tärkeä tietää, ettei musta väri peity kuin mustalla.

Wallikin painottaa, että ajan kanssa entinen musta kuva tulee läpi, jos sitä yrittää piilottaa vaikkapa vihreällä tai keltaisella.

Peittokuvan pitäisi myös mielellään olla aina isompi. Samankokoinen ei yksinkertaisesti onnistu, ja vanhan tatuoinnin armoilla on mentävä. Peitekuvista tulee myös yleensä vähän tummempia kuin tuoreelle iholle otetuista, Elo korostaa.

Suuri ero on siinä, täytyykö entinen kuva piilottaa kokonaan, vai onko kyseessä vanhan tatuoinnin parantelu.

– Kun naisilla on paljon pikkuruusuja ja keijuja, niiden päälle on helppo tehdä kukkanen ja käyttää varjostuksiin vanhaa tatuointia, Heikkilä mainitsee.

– Paljon siis myös modifioidaan eli parannellaan ja lisätään yksityiskohtia entisiin kuviin, Elokin toteaa.


Laseroinnin merkitys

Riku Valli työskentelee tamperelaisessa Putka Tattoossa ja arvioi tekevänsä peitekuvia viikottain. Hän nostaa esille laseroinnin.

– Jos vanha kuva on ajan haalistama, voi selvitä ilman laseria, mutta useimmiten suosittelemme laseroimaan 1–3 kertaa ennen uuden kuvan ottoa, Valli sanoo.

– Laserointihan ei poista kuvaa ennen kuin kymmenten käsittelyjen jälkeen, mutta haalistaa juuri sopivasti, että päälle saa tehtyä uuden isomman, värikkäämmän tai tummemman, hän lisää.

Peitekuvassa pitää Vallin mukaan ottaa huomioon, että se tulee yleensä monta kertaa kalliimmaksi kuin alkuperäinen tatuointi ja vaatii useimmiten useamman tatuointikerran. Vanha kuva kun tykkää puskea läpi muistuttamaan itsestään, kun iho rauhoittuu.

– Väri pitää saturoida kunnolla ihoon, ja se vaatii aikaa.

Photoshopin illuusiot

Walli harmittelee, että monella saattaa olla tatuointistudiolla tullessaan täysin epärealistiset, sosiaalisen median synnyttämät odotukset.

– Halutaan vaikkapa portrait-kuvaa tribaalin päälle ja uskotaan, että se käy tuosta vain, hän hämmästelee.

Tatuoija nostaa esille myös netistä, kuten Instagramista otetut kuvat.

– Niitä tuodaan meille paljon ja sanotaan, että tämmöisen haluaisin. Kun sitten rehellisesti todetaan, ettemme pysty tuohon, ollaan pettyneitä ja ihmetellään. Tulisi muistaa, että netissä olevat kuvat ovat aina tosi käsiteltyjä. On kontrastia ja Photoshopia, eivätkä oikeat tatuoinnit näytä samalta.


Apua myös viiltely- ja syöpäarpiin

Vaikka ihmeisiin ei pystytä, on peitekuvien teko merkittävä osa jokaisen tatuoijan työtä.

Riikka Sares kertoo tavanomaisen peittotyön ohella erikoistuneensa tekemään viiltely- ja leikkausarvista arpikorjauksia takaisin ihon sävyyn tatuointimusteen avulla.

– Uutta ihoa ei saada, mutta kevyemmät pintapuoliset arvet voi naamioida näin normaalimpaan suuntaan, hän kuvailee.

Lisäksi hän tekee rintasyöpäpotilaiden nännikorjauksia pysyvillä musteilla. Sairaalat käyttävät pigmentointimusteita, jotka katoavat paljon nopeammin.

– Teen siis ihan tatskamusteella, joka ei kulu.

Hän arvioi, että yhä useampi suomalainen on uskaltautunut arpienkorjauksiin. Hänen luoksensa saapuu lähetteellä ihmisiä plastiikkakirurgian sairaalasta.

Arpea voidaan toki peittää tatuoinnillakin.

– Voidaan tatuoida omenankukkavartta, jossa arpi voi olla vartena. Raskausarpien päälle voidaan taasen tehdä isoja, näyttäviä kuvioita, kertoo Heikkilä.


Oletko peittänyt tatuointisi? Kerro tarinasi ja lähetä kuvat osoitteeseen oona.laine@iltasanomat.fi! Saatamme käyttää niitä osana juttuamme.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt